Maalaisista kaupunkilaisiksi
Ikänsä maalla asuneet Jouni (vas.) ja Vilma Aalto, Minna Lindfors, Nina ja Mari Pinomäki totuttelevat kaupunkilaisiksi. RIITTA MUSTONEN18.3.200915:00
Puolivuotias Vilma Aalto syntyi viime elokuussa renkolaiseksi maalaistytöksi, mutta vuoden vaihtuessa hänestä tuli kaupunkilainen. Vilman koti on nyt Hämeenlinnassa Rengon kaupunginosassa.
Kylillä
Vilma ei ole ainut äkisti kaupunkilaistunut suomalainen, sillä vuoden alusta voimaan astuneet kuntaliitokset muuttivat kymmenientuhansien suomalaisten kotikunnan.
Vilman vanhemmat Minna Lindfors ja Jouni Aalto ovat kuntaliitoksesta vielä vähän ymmällään, samoin naapurissa asuva Jounin serkku Nina Pinomäki. Jouni ja Nina ovat syntyperäisiä renkolaisia, asuneet lähes koko ikänsä pienessä Ylimmäisen kylässä. Hämeenlinnassa on kyllä asioitu ja koulujakin käyty, mutta kotikunta on ollut Renko.
Kuntaliitos ihmetyttää ja vähän pelottaakin maalaiskylän asukkaita. ”Rengolla oli hyvä talous, ei velkaa, ja nyt liityttiin velkaiseen kaupunkiin. Hämeenlinna sai valtiolta 12 miljoonaa euroa kannustinrahaa, josta kai yhdeksän miljoonaa pitäisi käyttää maalaiskuntien peruspalvelujen tukemiseen. Kuinkahan siinä käy?” Nina Pinomäki epäilee.
”Kai ne päättäjät laskee, että kaupungille on halvempaa, kun ollaan samaa kuntaa ja palvelut yhdistyvät. Kukaan ei laske sitä, että meille se ei ehkä olekaan halvempaa.”
Ylimmäisen kylästä on Rengon kirkolle matkaa 13 kilometriä ja Hämeenlinnaan 30. Kirkolla on kauppa, koulu, päiväkoti, posti, kirjasto, apteekki ja terveysasema. Pelottaa, jos näistä palveluista joku menetetään kuntaliitoksen myötä. Minna ja Nina ovat olleet erityisen tyytyväisiä neuvolan palveluihin.
”Saa käydä saman ihmisen vastaanotolla odotusajasta lapsen kouluikään asti. Se on iso etu. Isoissa yksiköissä ihmiset vaihtuvat, eikä se tunnu kivalta.”
Pinomäen Mari, 6, käy Rengon kirkolla eskaria ja Ella, 4, on äidin kanssa kotona. Ensi syksynä Mari menee pieneen kyläkouluun, mutta parin vuoden päästä Rengon kolmesta koulusta on tarkoitus lopettaa kaksi ja siirtää oppilaat yhteen kirkonkylän kouluun. Vanhemmat epäilevät, miten kaikki mahtuvat yhteen kouluun, sillä kuntaan on houkuteltu paljon lapsiperheitä.
Minna, Nina ja Jouni eivät ole huomanneet, että uusia kaupunkilaisia olisi mitenkään toivotettu tervetulleiksi Hämeenlinnaan. ”Olisi voinut tulla vaikka postikortti, että tervetuloa”, Jouni miettii. Naiset tietävät, että kuntien päättäjille oli kyllä järjestetty tilaisuus vuodenvaihteessa.
Muutenkin tiedotus on ollut ylimmäisläisten mielestä puutteellista. Huhuja kiertää, mutta tietoja esimerkiksi siitä, kuka mistäkin asioista vastaa uudessa kaupungissa, ei ole vielä annettu. No, eihän tavallisilta renkolaisilta edes kysytty, haluavatko he liittyä kaupunkiin. Valtuusto päätti.
Sekin vähän riipii, että kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna, vaikka kyse oli liitoksesta, eikä siitä, että kaupunki nielaisi Rengon, Lammin, Kalvolan, Hauhon ja Tuuloksen. Olisi voitu ottaa kokonaan uusi nimi. Vaikka Vanaja.
Ehkä liitoksesta koituu jotain hyvääkin. ”Kyllä tännekin pitäisi alkaa kulkea linja-autot, kun niitä nyt yhteisillä verorahoilla tuetaan. Ja kylälle katuvalot ja tien päälle asfaltti!”
Entä Vilma, onko hän nyt kaupunkilaistyttö?
”Vilma saa kasvaa lapsuutensa maaseudulla luonnon keskellä. Isona hän voi sitten päättää, haluaako kaupungin humuun”, Minna Lindfors sanoo päättäväisenä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
