Kenen kengissä sinä kuljet?

”Astut suuriin saappaisiin”, sanotaan, kun siirryt tehtävään, jossa edeltäjäsi on jättänyt jälkeensä poikkeuksellisen merkittävän maineen.

Toteamuksessa on kaksi puolta: toisaalta edeltäjääsi arvostetaan, toisaalta ilmaistaan, ettet pääse hommassa helpolla. Ehkä jopa epäillään kykyjäsi työn tekijänä. Odotukset itseäsi kohtaan kenties kasvavat kohtuuttomiksi, kun koetat nopeasti näyttää kyntesi uuden toimen taitajana.

Toisen saappaisiin on mahdotonta astua sujuvasti. Ne eivät yksinkertaisesti istu kunnolla. Ne hiertävät kantapääsi rakoille ja kasvattavat kyntesi kerroksittain odotusten puristavassa paineessa.

Kukin voi tehdä työtään vain tavallaan. On hyvä antaa arvo edeltäjille, mutta samalla on tärkeää luottaa omaan tekemiseen ja niihin, jotka ovat sinut viisaudessaan valinneet. Kaikilla meillä on omat vahvuutemme ja ajan myötä opimme hyödyntämään niitä parhaalla tavalla.

Oikeastaan elämäämme linjaavat kovin monet ”saappaat”, joita jalkoihimme sovitetaan. Kasvatuksen, kaveripiirin, koulun ja harrastusten kautta meitä kengitetään. Yhteisöihin, joissa vaikutamme, sisältyy enemmän tai vähemmän vaativia oletuksia siitä, kuinka meidän tulisi askelemme asettaa – olla ja elää.

Ulkoisten normien asettamat paineet ja oma sisäinen palomme käy kamppailua, kun valitsemme elämälle suuntaa: aatteita, joihin uskomme, ja ihmisiä, joita pidämme esikuvinamme.

Elokuun alussa uutisoitiin miehestä, joka juoksi Suomen päästä päähän pelkissä sandaaleissa. Tempauksesta tuli mieleeni alankomaalainen munkki ja mystikko Tuomas Kempiläinen, joka keskiajalla kirjoitti klassikon ”Kristuksen seuraamisesta” (latinaksi De Imitatione Christi).

Raamatun jälkeen toiseksi luetuimmassa kristillisessä kirjassa johdatetaan tielle, jossa lukijan jalkoihin sovitetaan suuria sandaaleja. Kristityille Nasaretin miehen imitoiminen on tavoite, joka on sekä ilmiselvä että mahdoton saavuttaa.

Uskonnottomillekin tuo moraalisen toiminnan raskassarjalainen kelpaa esikuvaksi. Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka minua seuraa, ei vaella pimeydessä.”

Pimenevän syksyn sateissa hänen suuria saappaitaan sovitellessa paha pysyy poissa.