Toivomme, että rauha ja turvallisuus olisivat sama asia – näin ei välttämättä enää ole
Suomalaiset ovat oppineet, että rauha ja turvallisuus ovat sama asia. Tätä kannattaa edelleen toivoa, mutta itsestään selvää sekään ei enää ole, kirjoittaa MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen kolumnissaan.
Alexander Stubb aloittaa presidenttinä tilanteessa, jossa sodanuhka Euroopassa on vahvistumassa. Kuva: Jarno Mela1.3.202410:41
Suomen tasavallan 13. presidentti Alexander Stubb aloittaa tänään virkakautensa olosuhteissa, joita harva on odottanut ja kukaan ei ole toivonut.
Itäinen rajanaapuri Venäjä vain kiihdyttää hyökkäyssotaansa Ukrainassa, halveksuu demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä vähät välittää oman kansansa hyvinvoinnista.
Venäjän talous on asetettu palvelemaan jatkuvaa sotatilaa länttä vastaan. Valtiollinen väkivaltakoneisto on vaientanut oman maansa opposition niin tehokkaasti, että Putin voi lähteä vaaleihin varmana voitostaan.
Valtavat miehistö- ja kalustotappiot sekä tavallisen kansan kärsimykset työnnetään julkisuudesta sivuun.
Suomen presidentin päätehtävä on turvata kaikissa oloissa maan turvallisuus. Sodan jälkeisessä Suomessa tämä ymmärrettiin pitkään liittoutumattomuudeksi ja puolueettomuudeksi.
Ajatus muuttui väistyvän presidentin Sauli Niinistön toisella kaudella. Venäjän hyökkäyssodan laajuus ja julmuus käänsivät ennen kaikkea kansan pään asiassa.
Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus johdattivat Suomen ripeästi ja jämäkästi läntiseen puolustusliittoon vahvalla eduskunnan ja kansalaisten tuella.
Kun tällä hetkellä seuraa oman jäsenyytensä kanssa räpiköivän Ruotsin suoritusta, Suomen ulkopoliittisen johdon ansiot korostuvat.
Tästä perinnöstä Stubb nyt jatkaa. Huomattavan rakentavan ja maltillisen vaalitaistelun jälkeen hänen mandaattinsa kansan edessä on tällä hetkellä vahva.
Suomalaiset ovat vakavissa asioissa myös huomattavan pragmaattisia. Presidentin tehtävä on hoitaa sotaa käyvässä Euroopassa Suomen etua parhaalla mahdollisella tavalla, eikä tätä yleensä haluta kevyin perustein vaikeuttaa.
Kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvissä asioissa suomalaiset ovat eurooppalaiseen mittapuuhun verrattuna yhtenäisiä. Tätä tukea Stubb myös työssään tarvitsee.
Kokoomuksen riveistä presidentiksi nousseen Stubbin mahdollisuudet rakentavaan toimintaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) kanssa ovat luontevat.
Tässä piilee myös presidentin riski. Hänen pitäisi edustaa koko Suomea ja liian vahva sidos kokoomuksen värisuoraan ei ole tehtävässä pelkästään etu.
Erityisesti kampanjansa ratkaisuvaiheessa Stubb nojasi vahvasti myös maaseudun ja maakuntien tukeen. Nyt tähänkin huutoon olisi presidenttinäkin jotenkin vastattava.
Maakuntamatkat sopivat varmasti kaikille, mutta erityisesti Itä-Suomi odottaa investointeja ja hankkeita, joilla elinvoima turvataan Venäjän rajalla. Tyhjenevää aluetta on vaikea puolustaa hyökkääjää vastaan.
Me toivomme, että rauha ja turvallisuus olisivat edelleen sama asia. Samalla tiedämme, että näin ei välttämättä enää ole.
Eurooppalaisen sodan eskaloituminen varjostaa Stubbin kautta väkevästi. Vaalikamppailun keveys on nyt ohi.
Virkaanastujaisten jälkeen vastuu korostuu välittömästi. Suomi elää vaarallista aikaa ja Stubb kohtaa uhat ensimmäisenä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
