Miten käy perinteiselle metsästysmuodolle?

Luke julkaisi 6.6. ”arvauksen” Suomen susimäärästä. Tätä käytettäneen virallisena arviona jatkotoimiin sudenhoitosuunnitelmaa päivitettäessä.

Nyt ilmoitetuissa luvuissa ei ole vuoden 2018 pentutuotantoa.

Laskentaperusteena käytettäviä dna-näytteittä ei saatu koko maan alueelta, sillä keräystä suorittavien petoyhdysmiesten verkosto ei ole kattava.

Metsästäjien ja susireviirialueilla asuvien kansalaisten tekemiä havaintoja sekä luontokuvauspaikoilla vierailevien susien määrää ei ole riittävästi huomioitu nyt tehdyssä arviossa.

Laumoista eronneet sudet ovat muodostaneet pareja, hyvin todennäköisesti lisääntyneet kevään aikana ja muodostaneet uusia laumoja.

Näillä perusteilla uskallan epäillä nyt ilmoitettuja lauma- ja niissä olevien susien määrää.

Koiran avulla tapahtuva metsästys estyi osassa maata viime syksynä, ja jos reviirialueiden susien ihmisarkuutta ei voida lisätä lähiaikoina, voidaan varmuudella esittää alla oleva kysymys.

Käykö koiran avulla tapahtuvalle vuosisatoja vanhalle metsästysmuodolle samoin kuin kävi harmaahylkeiden kontrolloimattoman suojelun seurauksena perinteiselle rannikkoalueittemme verkkokalastukselle?