Persu puolustaa kuntaasi

Kirjoitin kuukausi sitten tällä palstalla perussuomalaisesta tarinasta. Aatteesta, joka lämmittää kylmälläkin. Tukijoista, jotka kannattavat läpi vuosien. Puurtajista, jotka ovat jälleen valmiina taistoon. Tarina jatkuu. Viime kuntavaaleissa perussuomalaiset vakiinnuttivat asemansa vahvana kuntapuolueena. Meitä on paria vaille kaikissa Suomen kunnissa. Nyt on äänestäjien vuoro arvioida onko tullut tulosta.

Ehdokaslistat ovat kiinni ja on aika aloittaa kampanjointi. Annamme ihmisille jälleen syyn ja mahdollisuuden äänestää perussuomalaista. Tarjoamme lähes neljä tuhatta mahdollisuutta. Siihen voi olla tyytyväinen. Meitä ei kukaan voi korvata. Kevään korvalla on kiva tallustella torilla ja sen oman lähikaupan kulmalla. Olla siellä, missä kuntalaisetkin ovat. Siinä me olemme hyviä. Olemme Suomen paras toripuolue.

Vaalikoneet kysyivät taas lähinnä valtakunnan politiikan asioita. Ja samoja kuin ennenkin. Helppohan se on kaksi vuotta sitten eduskunta­vaaleissa käytettyjä kysymyksiä kierrättää. Luulisi, että media näkisi paremmin kuinka maailma ympärillämme muuttuu. Taitaa olla liikaa toivottu. Mitataanko arvot nykyään sillä kannatatko kouluihin pakollista kasvisruokapäivää? En muuten kannata.

Lähiruoka on paljon muuta kuin vihertrendi. Se on kestävä ja luonnollinen tapa tuottaa suomalaista ruokaa. Ja sitä meidän pitää kunnissa puolustaa. Voisin kannattaa lähiruokapäivää. Tai suomalaisen ruuan viikkoja. Tuetaan paikallista yrittäjää aina kun voimme. Sama pätee julkisiin hankintoihin. Ja jos lähi­koulu kunnassa toimii, niin ei tuhota sitä.

Mieluummin läheltä kuin kaukaa. Mieluummin lähelle kuin kauas. Palvelujen saatavuus ensisijalle, riippumatta siitä missä kunnassa ihminen asuu. Kun äänestät kunta­vaaleissa perussuomalaista, saat oman kuntasi puolustajan. Oikeudenmukaisuutta. Rehtiyttä. Ahkeruutta. Välittämistä. Tekoja. Seiniä, ei selityksiä.

Olen kiertänyt kaikissa Suomen kunnissa, useissa moneen otteeseen. Nyt en ehdi kaikkiin. Mutta onneksi, kuten todettu, kunnissa on myös ne omat perussuomalaiset. Menkää heidän luokseen ja kysykää mitä on saatu aikaan.

Julkisuutta on saatu riidoilla ja loikkareilla. Mutta siinä ei näy edes prosentin verran totuus. Emme suostu nujerrettavaksi. Kuten emme valtakunnan politiikassakaan. On sen jokunen toimittajakin jo kahdessa vuodessa huomannut, että perussuomalaisten kädenjälki hallituksessa näkyy. Harva meitä itsemme lisäksi puolustaa. Loka­kampanjat röyhyävät.

Meille ihminen ja hänen hyvinvointinsa on kaiken päätöksenteon perusta. Perussuomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointikunnat, mutta olemme huolissamme niiden toimintakyvystä. Suomi ei voi jatkaa näin. Ei ole voinut koko maan tasolla eikä voi kuntatasolla. Hallituksen toimet purevat. Se näkyy työllisyydessä ja talouden kasvussa. Kuntataloudenkin kasvussa.

Kevään iso teema on sote- ja maakuntauudistus. Se tulee muokkaamaan kuntien tehtäviä. Se on selvä. Tehdään sotesta mahdollisimman hyvä. Perussuomalaiset ovat sitoutuneet siihen. Olemme mukana luomassa aikamme merkittävintä uudistusta. Tehdään mahdolliseksi se, että lääkäriin pääsee jatkossa helpommin ja kaikki potilaat on varaa hoitaa.

Kuntien tehtävät eivät katoa. Kaikki alkaa ihmisen arjesta. Se on elämää. Ja sen edellytykset järjestää kunta. Kuntapäättäjä on aina se ihmisen lähin päättäjä. Siellä torilla ja kaupan edessä kuulee ihmisiä. Niitä omia kuntalaisia. Ja heille, teille, tätä tehdään.