Viisi toimenpidettä Itä-Suomen kehittämiseksi
Itä-Suomi on suomalaisen kulttuuriperinteen ehtymätön lähde ja Suomen voimavara. Aluetta pitäisi kehittää sen mukaisesti, kirjoittaa Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.13.7.202204:00
Inari, Savukoski, Salla, Kuusamo, Suomussalmi, Kuhmo, Lieksa, Ilomantsi, Joensuu, Tohmajärvi, Kitee, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Miehikkälä ja Vironlahti. Siinä ne ovat, kunnat, joilla on maarajaa Venäjän kanssa.
Ukrainan sodan jälkeen näissä kunnissa asuvien ihmisten ajatukset ovat kiinnostaneet valtakunnan mediaa. Varautumisen ministeriryhmäkin asetti valtiosihteerityöryhmän valmistelemaan ehdotuksia itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavista toimenpiteistä.
Nykyinen hallitusohjelma tunnistaa alueiden välisen yhteistyön tärkeyden. Yhteistyötä tuetaan vuosina 2021–2023 rahoittamalla aluekehittämisen teemaverkostoja ja kehittämisvyöhykkeitä. Kesällä 2021 joukko Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajaseutukuntia päätti hakea rahoitusta verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Rahoitusta ei tuolloin saatu. Ehkä rajaseututeema ei tuolloin ollut riittävä peruste rahoituksen saamiseksi.
Valtiosihteeriryhmälle on asetettu tavoitteeksi kuulla laajasti eri toimijoita ja käydä aktiivista vuoropuhelua.
Edellisellä hallituskaudella järjestettiin kerran rajakuntafoorumi. Esitys foorumin koolle kutsumisesta lähti Kuhmosta. Koimme, että rajakuntien teemoja pitäisi pystyä käsittelemään eri ministeriöiden sektorirajat ylittäen.
Rajakunnilla on selkeästi omat erityisteemansa, jotka tulee tunnistaa. Esitän jälleen kerran, että rajakuntien edustajat kutsuttaisiin vuosittain rajakuntafoorumiin.
Nostan esille tässä kolumnissa viisi itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavaa toimenpidettä. Ne ovat saavutettavuus, investoinnit, kiinteistöt, henkinen kantokyky ja kulttuuri.
Itä-Suomen saavutettavuus on jo pitkään ollut huono. Pienlentoliikennekenttien ja sähkölentoliikenteen kehittäminen on selkeä mahdollisuus parantaa Itä-Suomen saavutettavuutta. Alue tarvitsee panostusta uusiin ja kestäviin liikennemuotoihin. Raskas tavaraliikenne tarvitsee oman ohjelmansa, jolla vihreä siirtymä toteutuu.
Investointien tulppana Itä-Suomessa on ollut vakuuksien saaminen investoinneille. Tulppa tulee poistaa mahdollistamalla yrityksille rahoituksen saaminen. Keinoja voisivat olla erillinen vihreän siirtymän energiainvestointiohjelma, joka samalla tukisi uusiutuvan energian investointeja mahdottomaksi koetun tuulivoiman sijaan.
Valtion tulee ratkaista itäisen Suomen alueella oleva kiinteistöriski. Riski on osin jo lauennut, kun kiinteistöjä on myyty epäilyttäville omistajille ja keinottelijoille. Senaattikiinteistöjen strategiaa tulee muuttaa. Kiinteistöjen omistuksen tulee tukea valtion, erityisesti turvallisuusalan, toimijoiden toimintaa Itä-Suomessa.
Suomen tulee varmistaa, että ihmiset kokevat Itä-Suomen turvalliseksi paikaksi asua. Osaajapula on totta monilla alueilla ja erityisesti Kainuussa. Ihmisten turvallisuuden tunnetta alueella tulee vahvistaa.
Itä-Suomen vetovoima on sen ainutlaatuisessa kulttuuriperinnössä ja luontosuhteessa. Kalevalaisuus ja suomalaisten juuret sijaitsevat Kainuussa ja sen rajaseuduilla sekä Vienan Karjalassa. Itä-Suomi on suomalaisen kulttuuriperinteen ehtymätön lähde ja Suomen voimavara. Kalevalasta voi muodostua Suomen uusi matkailuilmiö, joka vetää kv-turisteja Suomeen.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
