Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ilman tahtoa ei ole kykyä

    Suomalaisten on hyvä nähdä, että vapaa ja salliva yhteiskunta ei ole luonnonlaki, joka säilyy ilman valmiutta puolustaa sitä. Samalla se vaati meiltä kaikilta valmiutta puolustaa heitäkin, jotka ovat omasta mielestämme väärässä..

    Afganistanin armeijan nopea luhistuminen talebanien salamahyökkäyksen edessä on yllättänyt koko maailman. Kun Yhdysvaltain tuki loppui, afgaanien oma armeija ei kyennyt laskennallisesta ylivoimastaan huolimatta mihinkään. Lopputuloksena on inhimillinen katastrofi Afganistanissa, pakolaisaalto muualle sekä uhka terrorismin ja epävakauden leviämisestä lähialueille.

    Samalla afgaaniarmeijan luhistuminen nostaa esille maanpuolustustahdon merkityksen. Iskukyvystä ei ole hyötyä, jos sitä ei haluta käyttää. Olennaista on halu ja uskallus puolustaa maata. Puolustuskyky voi vahvistaa tätä, mutta varsinaisesti se on vain väline, jota voidaan tarvittaessa käyttää.

    Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on seurannut vuotuisilla tutkimuksilla maanpuolustahdon kehitystä Suomessa 35 vuoden ajan. Suunta on ollut laskeva. Vuosi sitten 65 prosenttia suomalaisista ilmaisi halunsa puolustaa maata aseellisesti uhan edessä. Tulos on mittausjakson alin,

    Korkeimmillaan lukema on ollut 81 prosenttia vuonna 2000. Lähelle tätä lukemaa on päästy myös Venäjän ja Ukrainan välisen sodan alettua viime vuosikymmenellä.

    Suomen kaltaisessa avoimessa, demokraattisessa ja koulutetussa yhteiskunnassa maanpuolustustahdon ylläpitäminen on huomattavan monimutkaista. Nopeita temppuja sen vahvistamiseen ei ainakaan syvän rauhan aikana ole.

    Erityisesti nuorten, koulutettujen ja suurissa kaupungeissa asuvien osalta kehitys on ollut laskevaa. Kansainvälistyminen, eri maissa opiskeleminen ja työskenteleminen sekä sosiaalisen median globaali luonne muuttaa monen nuoren käsitystä omasta kotimaasta. Juuri kansallisvaltion itsenäisyyden turvaamisessa maanpuolustuksessa on perimmältään kysymys.

    Afganistanissa tapahtuva ihmisoikeuksien ja erityisesti naisten ja lasten oikeuksien vaarantuminen kuitenkin koskettavat myös nuoria. Samoin sosiaalisen median ja sananvapauden rajoittaminen sekä ulkomaille muuttamisen estäminen nousevat nyt esiin.

    Samantapaisia ihmisoikeuksien ja vapauksien loukkauksia tapahtuu jatkuvasti myös Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kiinassa.

    Suomalaisten on hyvä nähdä, että vapaa ja salliva yhteiskunta ei ole luonnonlaki, joka säilyy ilman valmiutta puolustaa sitä. Samalla se vaati meiltä kaikilta valmiutta puolustaa heitäkin, jotka ovat omasta mielestämme väärässä..

    Vegaanien olisi puolustettava lihantuottajia, perussuomalaisten vihreitä, maalaisten kaupunkilaisia, maahanmuuttajien kantasuomalaisia, työttömien miljonäärejä ja päinvastoin.

    Yhä kärjekkäämmässä ja polarisoituvassa Suomessa maanpuolustustahdon perusta on osallisuus työstä ja tunne yhteiskuntaan kuulumisesta. Kansalaisuuden on oltava ymmärrettävästi arvokas, jotta sitä halutaan puolustaa.

    Maanpuolustus koskee meitä jokaista. On kohtuutonta ajatella, että vain osa suomalaisista puolustaa hyvinvointia ja vapautta, josta me kaikki saamme osamme.

    Asevelvollisuuden merkitys on edelleen suuri. Armeijaan astuvien motivaatio on sukupuolesta, syntyperästä ja asuinpaikasta riippumatta edelleen ilahduttavan vahva.

    Tästä on pidettävä kiinni. Muiden apuun luottanut Afganistanin armeija oli esimerkki päinvastaisesta.