Suurperheen perustaminen on vastuutonta

Mielipide

6.11.201701:00

Kolumni

Katja Lamminen

Maapallo on täynnä. Elämme porisevassa puurokattilassa, joka on unohtunut punaisena loimottavalle keittolevylle. Kohta ryöpsähtää yli ja pahasti. Sotkua voi olla mahdoton siivota.

On ihmeellistä, miten vähän ihmiskunnan suurimmasta katastrofista puhutaan. Sikiäminen ja kuluttaminen yli maapallon kestokyvyn kun on ilmastonmuutoksenkin takana. Silti esimerkiksi ilmastokokouksissa ei edes uskalleta nostaa väestöpolitiikkaa pöydälle. Miksi etenkin kehittyviä maita ei kannusteta suitsimaan väestönkasvuaan?

Väestöräjähdyksen keskellä synnytystalkoista puhuminen on vastuutonta myös meillä Suomessa. Yksi suomalainen nimittäin kuluttaa luonnonvaroja moninkertaisesti kehitysmaan asukkiin verrattuna.

Uusia veronmaksajia saadaan kyllä pyytämättäkin maista, joista on jo nyt tulijoita. Maahanmuuttajien toinen polvi viimeistäänkin osaa kielen ja työllistyy.

Pakolaisuus johtuu isoksi osaksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista ympäristöongelmista. Esimerkiksi Syyrian kriisin taustalla nähdään maan vilja-aittojen tyrehtyminen kuumuudessa ja kuivuudessa.

Pakolaisaallosta on koettu Euroopassa vasta alkusoitto. Kun massat lähtevät kunnolla liikkeelle, ei auta huudella rajoja kiinni. Ja vaikka ne rajat suljettaisiinkin, ilmasto lämpenee myös Suomessa. Täällä pohjolassa kolkutellaan tällä menolla yli 4 asteen lämpötilannousua 50 vuodessa. Siitä seuraa isoja vaikeuksia myös meidän maataloudellemme.

Pelissä nimeltä ilmastonmuutos on vain häviäjiä.

Väestönkasvua pureskeltiin viime viikolla Helsingissä kirkon järjestämässä tilaisuudessa Pakolaisuus ja ilmastonmuutos. Huomionarvoista on, että jos jopa jähmeänä, ei aina niin ajassa elävänä toimijana pidetty kirkkokin huolestuu ongelmasta, täytyy sen olla iso. Jospa vielä katolinenkin kirkko ymmärtäisi ehkäisyn merkityksen...

Tilaisuudesta jäi kytemään keskimääräistä suurempi ympäristöahdistus. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta maalasi tilanteesta liki toivottoman kuvan. Aika kerta kaikkiaan loppuu kesken.

Hiili ja öljy tupruavat pääasiallisina energianlähteinä vielä vuonna 2067, jolloin meitä on liki 10 miljardia. Kuka ja mikä sellaisen määrän ruokkii?

Köyhissä maissa väestö keskiluokkaistuu, mikä tarkoittaa miljardeja uusia jääkaappeja, mopoja ja älypuhelimia. Länsimaalaisten yksinoikeus kerskakulutukseen on ohi.

Kaikesta tästä johtuen kenenkään ei pitäisi tehdä tähän maailmaan yli kahta lasta. Enempi on vastuutonta lasten tulevaisuuden tähden.

Lapsilisäpolitiikkamme on haitallinen palkitessaan yhä useamman lapsen tekemisestä. Myöskään äitienpäivänä ei pitäisi enää palkita suurperheiden äitejä.

Kenties presidentti voisi joskus kukittaa äitienpäivää edeltävänä lapsettomien lauantaina henkilön, joka on päätynyt ekologiseen ratkaisuun jätettyään lisääntymättä. Se nimittäin on suurin ympäristöteko, jonka ihminen voi tehdä.

Meidän ei auta surra sitä, että suomalaiset piirteet (mitä ikinä ne ovatkaan?) häviävät maailmasta. Niin ne tekevät ajan kanssa joka tapauksessa.

Ongelma nimeltä väestönkasvu on kaikkien yhteinen.