Joulu joutui jo taas Pohjolaan
Joulu joutui jo rintoihinkin. Niin, monikohan saa tänä jouluna uutta varustusta vartaloonsa, silikonia rynttäisiin, täytettä pakaroihin? Toivon, että todella moni. Moni mies ja nainen kaipaa mielestään veistä ja kiristystä, miksi sitä ei annettaisi joululahjaksi?
Aattona voisi laulaa kullalleen:
”Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah’, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään.”
Joulu saapuu onneksi niin köyhän kuin rikkaankin luo. Joulu saapuu, mutta minun mielestä kovin myöhään. Kaupungeissa joulun avauksia vietettiin vasta marraskuun puolivälissä, miksi? Miksi ei tätä taloudenpelastamisjuhlan odotusta aloitettaisi vaikkapa elokuun alussa?
Heti kun kesälomat loppuvat ja työmasennus meinaa pukata päälle, silloin aloittaisimme joulun odotuksen!
Hoosiannaa voisi laulaa vaikkapa syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Kun aikaa olisi kunnolla valmistautua, ei joulutressi mataisi niin pahana päälle. Joulun tarkoitushan on pelastaa maailma talouskurimukselta.
Joulukuun ostokäyttäytymisestä tutkijat hutkivat seuraavia talousennusteitaan ja jos ennusteet sanovat hyvää, voi myös oma työpaikka säilyä. Talouskäyrät voivat kohota taas tasaisen tappavaan kahden prosentin bruttokansantuotteen nousuun. Joulu on todella tärkeä juhla!
”Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo, sinne Suomeeni kaukaisehen!”
Olisiko meidän aika antaa todellinen joululahja rakkaalle kotimaallemme ja ostaa kunnolla sitä tavaraa? Yllätetään tänä vuonna Katainen ja Urpiainen oikeen kunnolla.
Jokahinen menkööt pankkiin ja nostaa tililtä tai ottaa lainaa neljä tonnia ja ostaa joulukrääsää lahjoiksi sukulaisilleen ja tuttavilleen. Jos jokainen tekee työtä käskettyäni, kertyy joulumyyntiin sellaanen 20 miljardia ylimääräistä. Siinä on jo joulunhenkeä, sanon minä!
Mihin sitä rahansa tuppaa? Tässä muutama lahja ja rahankulutusvinkki.
Ensinnäkin mene heti elokuun alusta asti joulukonsertteihin, jokaiseen minkä bongaat. Myönnetään, niitä on aivan liian vähän. Osta kinkkua, se on näinä aikoina halpaa kuin saippua. Kun ostat kaksikymmentä sianjalkaa, voit hyvillä mielin hankkia myös isoon pakastimen olohuoneen nurkkaan.
Yksi aivan ehdoton jouluvinkki on ostaa jokaiselle lapselle, ystävälle ja vaikka hyvänpäivän tutulle, kupsoolo-kahvinkeitin! Se sellaanen mihin laitetaan tyyris kapseli sisään, väännetään vivusta ja kuvitellaan olevamme kahvilassa. Vau!
Mä oon niin tohkeissani tuosta vehkeestä, siinä on oikea turhake maailman parhaasta päästä. Jos kaikki ostamme kupsoolon toisillemme, voimme ostaa lisää myös keittiökaappeja, koska tuo tämän ajan airut ei mahdu kaapinperälle, munankeittimen, limsakoneen, jäätelömasiinan, popkornipannun, eikä vohveliraudan viereen.
Muistakaa ostaa joulumyyjäisistä kunnolla tavaraa, älkääkä vai jutelko niitä näitä naapurinne kanssa. Tavaraa pitää olla kunnon sylyllinen, muuten ei joulu tuu!
”Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo.”
Aivan, jouluvaloihin saa upotettua helposti tuhansia. Laittakaa kunnolla niitä värikkäitä välkkyviä lediletkuja parvekkeille ja puutarhoihin, heti elokuun pimeisiin. Mikä onkaan mukavampaa kuin olla puutarhatuolissa, juoda viiniä ja ihailla jouluvaloja!
Ottakaa naapurin kanssa kisa, kuka valaisee lähitienoon komeimmin!
Ja kas, talousennustuksen aika tuli, joulun ostoennätys on rikottu komeasti. Ministerit myhäilevät televisiossa ja minä laulan mielessäni Sylvian joululaulun säkeitä:
”Sen vertaista toista en mistään mä saa, on armain ja kallein mull’ ain’ Suomenmaa!”
Simo Eemil Ralli
Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä
ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

