Lasitalossa ei kannata heitellä kiviä
Maa- ja metsätaloutta syyllistetään ympäristön kuormittamisesta, mikä ei ole läheskään koko totuus.
Suomen maaperässä, joka muutenkin hapanta, on lisäksi hapanta sulfaattimaata. Se on luontaisesti syntynyt, rikkipitoinen savikerros, joka uinuu vakaana kosteassa maassa. Sitä löytyy etenkin Pohjanlahden rannikkoalueilta ja Lounais-Lapin jokilaaksojen alueelta.
Happamalla sulfaattimaalla, jota kutsutaan alunamaaksi, on erikoisia ominaisuuksia. Jos tuo rikkipitoinen maaperä kuivuu, se alkaa reagoida ilmakehän hapen kanssa ja muodostaa rikkihappoa. Muodostunut rikkihappo happamoittaa niin maaperää kuin vesistöjäkin ja lisää haitallisten mineraalien huuhtoutumista, heikentää pintavesien tilaa ja lajien elinympäristöä.
Alunamaiden kuivumista aiheuttaa peltojen ja metsämaan ojituksen lisäksi maanrakennustyöt ja vielä vuosisatojen ajan maankohoamisilmiö, jolle ei voi mitään.
Alunamaista on arvioitu pääsevän enemmän metalleja vesistöihin kuin Suomen koko teollisuudesta ja kaivoksista yhteensä. Niiden arvioidaan olevan Suomen pahimpia ympäristöongelmia, josta harva on edes kuullut mitään.
Toinen merkittävä päästöjen lähde on yhdyskuntajäte, jonka määriä ja sisältöjä ei käsitellä mediassa yhtä innokkaasti kuin maa- ja metsätalouden päästöjä.
Erityislailla suojellussa Ounasjoessa on Levin jätevedenpuhdistamon velvoiteraportin mukaan näkyvissä vesistön kuormituksen nouseva suuntaus. Kaikista meistä jää luontoon jälki, myös luontomatkailijoista.
Nykyiset jätevedenpuhdistusmenetelmät eivät poista ihmisen elimistön läpi kulkeutuvia lääke- ja huumejäämiä. Käytetyt hormoni- ja mielialalääkkeet samoin kuin tauteja aiheuttavat mikrobit näkyvät jätevedessä, osia niistä sedimentoituu tai menee ravintoketjussa eteenpäin.
Jätevesianalyysit voivat varoittaa suuren epidemia alkamisesta, kuten polion ja koronankin tapauksessa. Pitoisuuksia mitataan viranomaisen toimesta, mutta tietojen julkistamisessa olisi parantamisen varaa. Joidenkin alojen tilanne näkyy selvästi, toisia epäkohtia ei edes tunneta.
Ohjeita riittää, mitä toisten siellä kaukana pitäisi tehdä, sen sijaan omia vahingollisia toimintatapoja ei korjata.
Leena Neitiniemi-Upola
Kittilä
Ohjeita riittää, mitä toisten siellä kaukana pitäisi tehdä, sen sijaan omia vahingollisia toimintatapoja ei korjata.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

