Näkemyksiä ”outoon” maaseudun kehittämiseen

Professori Hannu Katajamäki kirjoitti (MT 21.10.) otsikolla Outoa maaseudun kehittämistä. Kiitos keskustelun avaamisesta.

Kirjoituksessa kritisoidaan maaseudun kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa vanhoihin kaavoihin jämähtämisestä. Taustalla on hyvin suppea analyysi, jossa viitataan yhden valtakunnallisten hankkeiden hakukierroksen tuloksiin.

Professorilla olisi ollut varmaan mahdollisuus tutustua, mitä kaikkea on toteutettu edellisellä ohjelmakaudella. Näkemys olisi ehkä ollut laajempi.

Manner-Suomen maaseutu­ohjelman hanketoiminta on hyvin laaja kokonaisuus, jossa pääosa hankkeista toteutetaan alueellisesti ja paikallisesti.

Ohjelman hankerahoituksesta vain hyvin pieni osa käytetään valtakunnallisiin, joten tärkein rahoituskanava maaseudulle on alueilla, elykeskuksissa ja Leader-ryhmissä.

Hämeen elykeskus hoitaa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallista hanketoimintaa vastaten muun muassa hakujen järjestämisestä, hankkeiden valintaprosesseista, päätöksenteosta ja hankkeiden hallinnoimisesta aina maksatuksiin saakka.

Valtakunnallisia hankkeita on rahoitettu jo edellisellä ohjelmakaudella. Mukana on ollut Katajamäen perään‑
kuuluttamia aiheita muun muassa energiaan ja palvelujen organisointiin liittyen.

Lisäksi käynnissä on hankehaku, jossa on mukana digitalisaatio-teema, joten pyrimme vastaamaan maaseudun kehittämishaasteisiin.

Ei ole syytä aliarvioida maaseudulle tärkeitä klassikkoaiheita, kuten ruokaa, metsä­taloutta ja matkailua. Siitä olen samaa mieltä, että hankkeiden pitää luoda jotain uutta, ei säilyttää vanhaa.

Ja täysin uudet avaukset ja klassikkoaiheiden uudet sisällöt ovat aina tervetulleita.

Väite, että hankkeet eivät ole uudistavia tai niissä vain kierrätetään vanhoja aiheita, on otettava vakavana haasteena sekä hankkeita toteuttaville että meille rahoittajille.

Itse väitän, ettei tämä pidä paikkaansa läheskään kaikissa hankkeissa. Ainakin me rahoittajat olemme kaiken aikaa vaatimassa ja peräänkuuluttamassa hankkeisiin uutta näkökulmaa tulevaisuuteen katsoen.

Haaste uudistaa hankkeiden sisältöjä entistäkin vaikuttavimmiksi, tuoda uusia ideoita maaseudun kehittämiseen sekä kokeilukulttuurin edistäminen ovat tärkeitä.

Meitä rahoittajia sitovat EU-ohjelman ja lainsäädännön asettamat raamit. Kaikkea järkevältä kuulostavaa ei voi rahoittaa, mutta parhaamme teemme kyvykkäimpien hankkeiden esiin kaivamisessa.

Jos Katajamäki näkee, että maaseutuosaaminen on ainakin elykeskuksissa jämähtänyt 1990-luvun ajatusmalleihin, niin mikähän on sitten tilanne hankkeita meille rahoitettaviksi tarjoavilla tahoilla?

Onko kaikilla hanketoimijoilla riittävästi näkemystä, mitä maaseudulla tarvitaan ja miten ohjelman rahoitus voidaan tehokkaasti hyödyntää?

Olisiko Katajamäen analyysistä tehtävä johtopäätös, että myös hanketoimijat ovat tämän väitteen mukaisesti jämähtäneet vanhoihin kaavoihin? Rahoittajien valinnathan riippuvat olennaisesti hanke­toimijoiden kyvykkyydestä rakentaa uudistavia ja vaikuttavia hankkeita.

Lisäksi käytännön tulokset riippuvat olennaisesti hanketoimijoiden innovatiivisuudesta.

Onneksi näen työssäni paljon uudistavia hankkeita ja hyviä toteuttajia. Uuden ohjelmakauden tavoitteiden saavuttaminen esimerkiksi biotalouden työpaikkojen luomisessa vaatii kuitenkin meiltä kaikilta maaseudun kehittäjiltä vielä paljon uusia ideoita ja taustatukea maaseudun yrittäjille.

Katajamäen epäilys, että päätökset tehdään jossain pienessä sisäpiirissä ja Hämeen elykeskus valtakunnallista tehtävää hoitaessaan uhmaa todennäköisyyden lakeja rahoittaessaan toimialueellaan toimivien organisaatioiden hankkeita kuulostaa uskomattomalta.

Valtakunnallisten hankkeiden ideat ja hakemukset arvioi 8-jäseninen arviointiryhmä, jossa Hämeellä on yksi edustaja. Hankkeiden rahoittamisesta päättävät kaikki 15 elykeskusta yhdessä.

Lisäksi pyydämme useilta asiantuntijoilta lausuntoja hankkeista, joten valmistelussa otetaan mukaan monia näkökulmia. Valinnat ja päätökset tehdään laajan yhteistyön tuloksena, eikä Hämeen elykeskuksella tai toimialueemme hakijoilla voi olla valinnoissa mitään erityistä asemaa.

Virkavastuulla kun toimimme, hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja kaikenpuolinen objektiivisuus hankkeiden arvioinneissa ovat tiekarttamme. Me rahoittajat yritämme olla olematta outoja maaseudun kehittäjiä.