Venäjä taisi ratkaista Suomen Nato-linjauksen ‒ viisautta saattaisi olla linjaus, ettei ydinaseiden sijoittaminen Suomeen kuulu mahdolliseen jäsenyyteen

Venäjän aggressiivinen, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia rikkova toiminta on tekemässä niin Suomen kuin Ruotsinkin Nato-päätöksenteosta yllättävän yksituumaista. Kuva: Kari Salonen

Mielipide|Politiikka

29.4.202209:28

Kolumni

Eero Heinäluoma

Painimaailman ilmaisu jäädä alle omasta heitosta on erinomainen kielikuva sille, mitä Venäjälle on tapahtumassa Ukrainan sodan seurauksena.

Kaikissa keskeisissä asioissa kehitys 24.2. jälkeen on ollut juuri päinvastaista mitä Venäjän johdossa on viime vuosina tavoiteltu. Ukraina on kansakuntana yhdistynyt taistelussa olemassaolonsa puolesta ja maa on peruuttamattomasti siirtynyt osaksi länttä. Naton itälaajentuminen ei näytä sekään pysähtyvän vaan jatkuu Suomen ja Ruotsin valmistautuessa jäsenhakemuksen jättämiseen.

Myös Venäjän oma sisäinen vakaus on vaakalaudalla. Venäjän poliittisen johdon pahimpiin painajaisiin kuuluva maan oman valtajärjestelmän rapautuminen etenee sodan jatkuessa, talouskehityksen heikentyessä, venäläisten elintason laskiessa ja länsiyritysten vetäytyessä maasta.

Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten pohdintojen kannalta merkitystä on silläkin, miten Venäjällä saattoi syntyä näin epärationaalinen, kaikkia mahdollisia kansainvälisiä sopimuksia rikkova ja Venäjän omatkin intressit vaarantava hyökkäyspäätös. Kysymys kuuluu, voiko tällainen virhearvio toistua. Ja ikävä kyllä vastaus on, että nyky-Venäjän päätöksenteon rationaalisuuteen ei voi luottaa ,vaan ison luokan yllätykset ovat jatkossakin mahdollisia.

Venäjän toiminta ei jätä Suomella ja Ruotsille todellisia vaihtoehtoja. Venäjän aggressiivinen, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia rikkova toiminta on tekemässä niin Suomen kuin Ruotsinkin Nato-päätöksenteosta yllättävän yksituumaista. Mitä pidempään sota jatkuu ja mitä julmempia otteita Venäjä käyttää, sitä enemmän lisääntyy sotilaallisen liittoutumisen kannatus niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Nato-jäsenyyttä koskevan päätöksenteon aikataulussa avainasemassa on sotilasliiton suurimman asemahdin Yhdysvaltain arvio. Presidentti Niinistön 4.3.2022 Washingtonin matkan aikana kuultu Yhdysvaltain viesti oli vielä maltillinen; olette tervetulleita, mutta Ukrainan sodan eskalaatiota tulee välttää, joten ei nyt.

Kevään edetessä ajatukset Atlantin takana ovat muuttuneet. Yhdysvallat haluaa toimia nyt nopeasti ja tehdä Venäjän olon joka rintamalla kivuliaaksi. Ukrainalle toimitetaan maksimimäärä aseistusta, Naton läsnäoloa Euroopassa vahvistetaan ja Suomi sekä Ruotsi otetaan Naton jäseniksi mahdollisimman pian.

Liittymisprosessista sekä Suomen että Ruotsin osalta on tulossa niin nopea, ettei keskustelua siitä, millaista politiikkaa maat Naton jäseninä tekisivät, ehditä laajasti käymään. Suomen osalta viisautta saattaisi joka tapauksessa olla selkeä linjaus, ettei mahdolliseen jäsenyyteemme kuulu ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle. Venäjän suurimman ydinasetukikohdan Kuolan rajanaapurina Suomella on erityinen intressi, ettei ydinaseiden käyttökynnystä mitenkään madalleta.

Mitä kaikkea sotilasliiton jäsenyydestä omalle politiikallemme seuraa, jää suurelta osin Nato-päätöksen ja tulevien vaalien jälkeiseen aikaan. Seuraava hallitus tulee olemaan samalla tavalla tärkeä kuin Lipposen I-hallitus oli EU-jäsenyyden alkaessa 1995; on luotava kestävät, pitkäaikaiset linjaukset uudelle jäsenyyspolitiikalle. Ja jälleen kerran päätöksenteossa tullaan tarvitsemaan hyvää yhteistoimintaa ulkopolitiikkaa johtavan presidentin kanssa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.