Kipsistä hyötyvät kotimainen maatalous ja Itämeri

Ilkka Pilpola esitti mielipidekirjoituksessa (MT 19.5.) uskomuksia peltojen kipsikäsittelyyn liittyen. Pilpola epäilee maanparannuskipsiin liittyvän tutkimuksen olevan pääosin kipsintuottajan rahoittamaa ja epäluotettavaa. Tosiasiassa tutkimus on ollut objektiivista ja maatalousyrittäjiä hyödyttävää.

Suomalaisen kipsitutkimuksen historia yltänee vuoteen 1939, jolloin julkaistiin Jouko Vuorisen väitöskirja. Yksin 2000-luvulla on tehty lukuisia kipsitutkimuksia useiden eri rahoittajien tuella.

Ympäristöhallinnon budjetista rahoitettavan, Saaristomeren valuma-alueella toteutettavan Kipsi-hankkeen mahdollistivat lopullisesti vuosina 2016–2018 toteutetun Save-hankkeen tutkimustulokset. Hankkeessa oli mukana 55 viljelijää ja 1 500 kipsikäsiteltyä peltohehtaaria. Rahoittajina olivat valtio ja EU.

Toisin kuin Pilpola uskoo, viranomaiset eivät markkinoi yksittäisen yrityksen tuotteita. Varsinais-Suomen ely-keskus kilpailutti kipsin peltoon levitettynä EU:n laajuisen avoimen tarjouspyynnön kautta. Tarjoajat saivat valita, mistä maanparannusaineeksi hyväksytyn kipsin hankkivat.

Pilpolan peräänkuuluttamalla metsäteollisuuden sivuvirtatuotteella, kuitulietteellä, saavutetaan suunnilleen sama vesistönsuojelullinen hyöty kuin kipsillä, mutta kipsikäsittely on monta kertaa kustannustehokkaampaa.

Toisin kuin Pilpola epäilee, Siilinjärvellä fosforihappotuotannon sivutuotteena muodostuvaa kipsikasaa ei peltoon levittämällä saada häviämään. Siilinjärvellä muodostuu vuosittain lähes 1 500 000 tonnia kipsiä, josta kestävästi tuotetun puhtaan kotimaisen ruuan tuotannon edistämiseen käytettiin hankkeen toimesta viime vuonna alle 40 000 tonnia.

Kipsi-hankkeen suurimmat rahavirrat jäävät kotimaiseen logistiikkaketjuun.

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää merkittävästi eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista savimailta. Se ei kuitenkaan yksin pelasta Itämerta.

Toivotamme Pilpolan, kuten meidät kaikki muutkin, tervetulleiksi mukaan parantamaan Suomen vesien tilaa oman toiminnan kautta. Siitä hyödymme kaikki.

Kipsi-hankkeen suurimmat rahavirrat jäävät kotimaiseen logistiikka­ketjuun.