Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kiertävätkö maatalousmuovit?

    Ruokaketjussa muovilla on merkittävä rooli. Tuotteet kääritään ja pakataan muoviin, jolloin niitä on helppo kuljettaa kauppaan ja kaupasta kotiin. Kuluttajapakkausten kierrätys toimiikin mallikkaasti.

    Muovilla on keskeinen rooli myös elintarviketuotannon alkupäässä. Muoveilla pystytään vähentämään kastelun tarvetta sekä suojaamaan tuotteita halloilta, tuholaisilta ja rikoilta. Muovin avulla voidaan tuottaa kotieläimille turvallista ja korkealaatuista rehua.

    Maa ja puutarhatalouden osalta keräyksessä ja kierrätyk­sessä ollaan kuitenkin vasta lähtökuopissa kuluttajamuovin kierrätykseen verrattuna.

    Tuottajavastuun piiriin kuuluville pakkausmuoveille, kuten suursäkeille, muovi­kanistereille ja muovikalvo­rullien hylsyille, on tällä hetkellä olemassa maksuttomat vastaanottopisteet yritysterminaaleissa. Lannoite- ja siemensäkkejä keräävät myös 4H-yhdistykset. Ja Lantmännen Agro ilmoitti keväällä kanis­tereiden keräyksestä koti­sivuillaan. Toiveita maa­talousmuovin kierrätyksen edistymisestä siis on.

    Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla toteutettiin Älymuovi- hankekysely vuoden vaihteessa. Vastausten perusteella (394 vastausta) yrittäjien kiinnostus ja motivaatio kierrättää muoveja on suuri, mutta keräyksessä on ollut valitettavia katkoksia ja tiedon puutteita.

    Kyselyn perusteella vain harva maatalousyrittäjä – lähinnä yritysterminaalien lähellä asuvat – tietää mahdol­lisuudesta viedä pakkausmuovit yritysterminaaliin. Yritysterminaaleja on lähinnä suurempien kaupunkien läheisyydessä. Useilla yrittäjillä lähin terminaali voi siksi olla usean kymmenen kilometrin päässä tilalta.

    Hankaluuksia tuottavat myös vastaanottovaatimuksena olevat lajitteluohjeet. Muovipakkausten merkinnät ovat usein puutteellisia. Maallikon on hankala tunnistaa ilman merkintöjä eri muovilaatuja, mikä hankaloittaa lajittelua ja kierrätystä.

    Suurin osa maatalousmuovijätteestä ei kuitenkaan kuulu tuottajavastuun piiriin, kuten paalikalvot, kateharsot ja -kalvot sekä tihkuletkut. Maa- ja puutarhatiloilla tämä muovijäte on ongelma, koska suurin osa yrittäjistä ei löydä sille vastaanottavaa tahoa.

    Osa kyselyyn vastanneista on saanut toimitettua muovin rakennus- tai sekajätteenä jäteasemille, jolloin kustannukset nousevat tuhansiin euroihin. Kaikille puutarhatuotannossa käytettäville muovijäte-erille ei löydy vastaanottavaa tahoa lainkaan.

    Valtakunnallinen paali­muovikeräys oli yli vuoden tauolla, ja silloin muovijätevarastot tiloilla kasvoivat. MTK:n ja Itä-Suomen Murskaus­keskuksen organisoima valtakunnallinen keräyspalvelu on alkanut uudelleen kesäkuussa 2021. Patoutunut paine saada muovijäte tiloilta pois ennen seuraavaa sisäruokintakautta on kasvattanut keräyksen kysyntää haastaen logistiikan toimivuuden.

    Kyselyvastausten perusteella muovien lajitteluun ja varastointiin oltiin valmiita uhraamaan aikaa, jos muovit todella päätyisivät kierrätykseen ja niiden nouto tai kuljetus toimisivat säännöllisesti ja varmuudella. Viljelijät ovat itsekin turhautuneita, ja muovijätteen kiertämättömyys huolestuttaa heitä: ”Tuntuu naurettavalta pestä muutamaa jugurttipurkkia kierrätykseen, kun tietää, että satoja kiloja maatalousmuovia ei voi kierrättää.”

    Muovit ovat elintarvike­tuotannossa oikein käsiteltyinä toimiva materiaali. Siksi on tärkeää luoda säännöllisesti toimiva ja tehokas kierrätyssysteemi, jonka avulla muovien ympäristökuormitusta ja neitseellisestä raaka-aineesta valmistetun muovin määrää voidaan vähentää. Erityisesti puutarhatuotannon muoveille tulisi löytää kierrätyskohteet. Tietoa ja tiedostusta kaivataan koko kierrätysketjussa edelleen lisää.

    Maa- ja puutarhayritysten kierrätysmotivaatio on nyt korkealla – tätä tilaisuutta ei saisi hukata.

    Maatalousmuovien keräystä ja kierrätystä edistävää kaksivuotista Älymuovi-hanketta toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistys ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. Rahoittajina ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ely-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto sekä Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ja Niemi-säätiö.

    Lisätietoa hankkeesta: https:// maatalousmuovijate.fi/hanke/

    Leena Erälinna

    kehittämispäällikkö

    Brahea-keskus

    Turun yliopisto

    Vain harva maatalousyrittäjä tietää mahdollisuudesta viedä pakkausmuovit yritys- terminaaliin.