Lukijalta: Ruokoteollisuudesta uusi teollisuudenala Suomeen
Nyt on aika hyödyntää etumatka ja osaaminen, jonka olemme luoneet biomateriaalien jalostuksessa.
Timo Suutarlan mielestä järviruoko yksi maailman laajimmalle levinneistä kasveista, joka edelleen odottaa hyötykäyttöä. Kuva: Kari SalonenSuomen hyvinvoinnin perusta on vientiteollisuus ja sen luomat työpaikat. Ne myös lisäävät työpaikkoja alihankinta- ja palvelusektoreilla. Olemme pitkään nojanneet uusiutuviin luonnonvaroihin kuten metsään ja sen puuston antamiin mahdollisuuksiin.
Metsäteollisuudessa olemme edelläkävijöitä niin teknologisen viennin kuten korjuuteknologian, jalostusteknologian, tuotteistamisen ja näihin liittyvän osaamisen saralla sekä metsien kestävässä ja hyödyntämisessä.
Puuta ja metsää on rajallinen määrä, mutta se on mahdollistanut luomaan kokonaisuuden, jonka arvo on moninkertainen puustomme arvoon nähden. Suomessa valmistettujen lopputuotteiden, osaamisen ja teknologian viennin kautta olemme moninkertaistaneet metsäteollisuuteen perustuvan viennin arvon.
Nyt on aika hyödyntää etumatka ja osaaminen, jonka olemme luoneet biomateriaalien jalostuksessa.
Järviruoko on koostumukseltaan samanlainen uusiutuva materiaali kuin puu. Sen perusainesosat ovat selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Meillä ei ehkä ole maailman suurimpia järviruokovarantoja käytössämme, mutta juuri riittävästi tämän uuden kestävään kehitykseen ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan teollisuudenalan kehittämiseen.
Kehitystyö erityisesti Turun seudulla Saaristomeren kupeessa ja järvi Suomessa on ollut uraauurtavaa, mutta pienehköjen operaattoreiden varassa. Hyödyntämällä vuosittaisella 2,5 tonnin hehtaarituotoltaan ylivuotinen rantavesien uusiutuva biomateriaali emme ainoastaan paranna luonnontilaa ja biodiversiteettiä vesistöissämme, vaan pystymme omalla esimerkillämme ja osaamisellamme luomaan mielekästä tekemistä ja hyvinvointia ympäri maailmaa.
Järviruoko yksi maailman laajimmalle levinneistä kasveista, joka edelleen odottaa hyötykäyttöä.
Panostamalla tämän uuden teollisuudenalan teknologian kehitykseen ja skaalaamiseen maailmanmarkkinoille tarvitsemme nyt isommat hartiat ja tekijät, jotka maastamme kyllä löytyvät.
Ehdotan, että otamme tämän uuden orastavan teollisuudenalan valtionvallan kärkihankkeeksi tällä vaalikaudella.
Kuten kaikki uudet teollisuudenalat, tarvitsee tämäkin nykyisten toimijoiden lisäksi muutaman Suomen teknologian vientiin uskovan ja osaavan isomman yrityksen panostusta sekä väliaikaisen valtiovallan tuen. Näin luomme osaamista, uusia työpaikkoja ja pääsemme liikkeelle kohti, nyt rannoillemme maatuvan kaislikon, kestävän teollisen mittakaavan sadonkorjuuta.
Timo Suutarla
DI
Rauma
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
