Investointien tieltä on padot laukaistava

Kuluttajien luottamus talouteen on vaihteeksi kohentunut. Tammikuussa 37 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Vastaava osuus vielä joulukuussa oli 24 ja vuosi sitten tammikuussa 27 prosenttia. Kuluttajien odotukset myös oman taloutensa suhteen paranivat hieman tammikuussa.

Suomen talouden käänne parempaan on mahdollinen. Ensin pitää kuitenkin tehdä kotitehtävät loppuun.

Hallitus on esittänyt toimen­piteensä suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tarvitaan myös työntekijöiden ja ay-liikkeen sekä työnantajien ja yrittäjien valmiutta huolehtia siitä. 
Kansallisesti on parempi 
vaihtoehto, jos työelämän osapuolet ja hallitus pelaavat samaan maaliin.

Hallitus ei ole tehnyt pakko­laeiksi leimattua kilpailukyky­pakettia ihmisten kiusaksi, vaan jotta nykyisiä työpaikkoja voidaan pelastaa ja uusia 
synnyttää. Jos työmarkkina­järjestöt pystyvät saavuttamaan tavoitteen muilla keinoilla kuin lakipaketin avulla, tämä käy.

Mikäli kilpailukykymme nousee riittävästi verrokkimaihimme Saksaan ja Ruotsiin nähden, tarkoittaa se yrityksille ja omistajille erinomaisen houkuttelevia investointiolosuhteita. Ehkäpä yritysten ei silloin kannattaisi keskittyä pelkästään osinkojen jakamiseen, vaan käyttää merkittävä osa tuloksestaan investointien vauhdittamiseen.

Tätä on lupa odottaa etenkin nyt, kun näköpiirissä voi olla suomalaisen tuotannon 
kilpailukykyä olennaisesti 
korjaava työmarkkinaratkaisu 
ja paikallisen sopimisen eteneminen.

OP-ryhmän ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suuryritysten johto on valmis investointeihin. Heistä yli puolet arvioi sääntelyn kaventavan yritysten toimintaedellytyksiä. Alkuun saatuja norminpurku­talkoita pitää jatkaa. Jos nykyi­sellä sääntelyn tasolla olisi uudelleen aloitettava teollinen vallankumous, tekemättä taitaisi jäädä.

Julkisen talouden tasapainottaminen on Suomelle erityinen haaste. Alijäämä pysyttelee myös tänä vuonna EU-kriteerien ylälaidalla.

Talouspoliittinen arviointi­neuvosto arvioi Suomen 
talouden tilaa ja hallituksen toimia viime viikolla. Ruusuja ja risuja tuli. Arviointineuvoston mukaan hallituksen päättämien säästötoimien mitoitus ja aikataulu ovat perusteltuja. Kritiikkiä saa lähinnä keinovalikoima.

Arviointineuvoston johtopäätökset tukevat hallituksen peruslinjaa. Ensinnäkin viivyttelylle talouden sopeuttamisessa ei ole perusteita. Toiseksi menosäästöjen aikataulutus noin 5–6 vuoden jaksolle on viisasta lyhyen aikavälin kasvun kannalta. Raportissa pidetään hyvänä myös sitä, että menosäästöt kohdistuvat tulonsiirtoihin, eivät investointeihin.

Sen sijaan ajatus siitä, että verotuksessa olisi vielä korottamisen varaa, ei ole uskottava. Hallitus onkin kirjannut selkeästi, ettei veroaste hallituskaudella nouse.

EU on päässyt eurokriisin ahdingosta elpymisen ja kasvun tielle. Takavuosina sekä Irlanti että Espanja olivat maita aivan eurokriisin ytimessä. Talouden sopeuttamiseksi kumpikin maa leikkasi ensisijaisesti menojaan veronkorotusten sijaan. Molempien maiden talous on nyt nosteessa.

Kun julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdään vain veronkorotuksia tai leikataan investointeja, talouskasvu saattaa vaarantua. Näin on käynyt Italiassa ja Ranskassa.

Kilpailukyvyn näkökulmasta palkkamaltti ja työmarkkinoiden paikallinen sopiminen 
ovat Suomen kannalta avainasioita. On sopimisen aika. 
Siten löydämme uuden vaihteen investointeihin ja kasvuun tässä maassa.

Olli Rehn

elinkeinoministeri (kesk.) olli.rehn@tem.fi