Kultainen riisi
Kansainvälinen riisintutkimuslaitos IRRI aikoo tuoda vuoden 2013 alussa Aasian markkinoille uuden viljelykasvin, kultaisen riisin. Se on geenitekniikalla tuotettu riisi, johon on ympätty kaksi keltanarsissin geeniä ja yksi maassa elävän bakteerin geeni. Riisin beetakaroteenin pitäisi muuttua ihmiskehossa A-vitamiiniksi.
Geeniteknikot valjastivat kehittyvien maiden A-vitamiinin puutteesta kärsivät lapset mainosmalleiksi riisin läpiviennissä.
Gm-riisi on jatkumoa 1960-luvulla alkaneelle niin sanottua vihreälle vallankumoukselle. Se muutti monen Aasian maan ruokatuotannon monokulttuuriseksi. Pellot alkoivat kasvaa yhtä viljelykasvia, pääasiassa riisiä tai vehnää.
Pelloilta hävisivät sekaviljely, palkokasvit ja öljysiemenkasvit. Erityisen tärkeä A-vitamiinilähde, lehtivihannekset, hävisi viljelystä.
Tuholais-, hyönteis- ja kasvimyrkkyjen käyttö lisääntyi ja perinteinen kalantuotanto väheni. 1980- ja 90-luvuilla kansainväliset viljayhtiöt toivat hybridilajikkeet pelastamaan tilannetta mutta epäonnistuivat siinä.
Vuosikymmenten aikana paikallisille asukkaille on kehittynyt puutostiloja ravitsemuksessa. Voidaan puhua ruokalajikkeiden monimuotoisuuden puutteesta. A-vitamiinin puute on yhteydessä muihin puutostiloihin.
Unicef ja WHO eivät pidä kultaista riisiä ratkaisuna puutostilojen korjaamiseen. Ilmeisesti ihmiskeho ei pysty hyödyntämään geeniriisin vitamiinia.
A-vitamiinikapseli toimii tehokkaammin ja tulee paljon halvemmaksi, vain viisi senttiä lasta kohden.
Suomessakin vieraillut USA:n Vastuullisen tekniikan instituutin johtaja Jeoffrey M. Smith on väittänyt, että IRRI yksinkertaisesti tahtoo saastuttaa viljelykasvien perimän.
Kultainen riisi edistää viljelykasvien geneettistä eroosiota eli tekee kasvien perimän tyhjemmäksi, kuolleemmaksi. Aliravitsemus pahenee, koska yksipuoliset geenivitaminoidut ruokalajit otetaan käyttöön.
Virheellisellä tekniikalla yritetään korjata niitä virheitä, jotka aiheutuivat alun pitäen virheellisestä tekniikasta. Nämä virheet aikaansaivat länsimainen, nopeita taloushyötyjä tavoitteleva ruokateollisuus ja geenitekniikkayhtiöt. Nyt ne esittäytyvät pelastajan roolissa kultaista riisiä tarjoillen.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat