Mikä on kunnianhimon hintalappu?

Liikenteen päästöjen leikkaaminen on ollut julkisen keskustelun keskiössä. Iso kysymys on, miten liikenteen päästöjä vähennetään niin, että ihmiset voivat liikkua ja tavaraliikenne ei joudu kärsimään huomattavasti verrokkimaita kuten Ruotsia tai Saksaa enemmän.

Tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä tulee maksamaan. Jokaiselle toimelle pitäisi laskea päästö­vähennyksen lisäksi hintalappu. Ei pelkästään sille, mitä polttoaineiden hinnan kohoaminen tarkoittaa yksityishenkilöille, vaan sen merkitys Suomen kilpailukyvylle. Polttoaineen kallistuessa tavaraliikenteen kustannukset kasvavat verrokkimaita enemmän, suomalaisten tuotteiden hinnat nousevat ja niitä ostetaan vähemmän.

Monen mielestä polttoaineen hinnannousu merkitsee ilmastotalkoiden kustannusten jakamista niille, jotka työnsä tai asuinpaikkansa vuoksi joutuvat ajamaan paljon. Toisten mielestä taas saastuttaja maksaa -periaate toteutuu.

Tieliikenteen kustannusten kurissa pitämiseksi meillä on onneksi oikeanlaisia työkaluja käytössä. Päätös ammattidieselin käyttöönotosta on erittäin kannatettava, se tulisikin toteuttaa nopeassa aikataulussa.

Toinen keino, joka on toteutettavissa nopealla aikataululla, on niin kutsuttu vinjetin käyttöönotto eli raskaalta liikenteeltä perittävä, aikaan perustuva tienkäyttömaksu. Samalla tavalla kuin suomalaiset yrittäjät maksavat tienkäytöstä muissa EU-maissa, Suomessakin voidaan ottaa vinjettijärjestelmä käyttöön. Palautusta maksusta voivat hakea kaikki Suomessa dieseliä tankanneet. Tällöin myös ulkomaiset raskaan liikenteen harjoittajat maksaisivat tieverkon käytöstä.

Vientivetoisen Suomen saavutettavuus lepää vahvasti lento- ja meriliikenteen varassa. Jos julkista keskustelua on hallinnut kustannusnousu tieliikenteessä, lunta saattaa olla tulossa tupaan kohenneiden kuljetuskustannusten osalta muissakin liikennemuodoissa, merenkulussa ja ilmailussa.

On ollut pitkään tiedossa, että merenkulun tai ilmailun päästövähennyskeinot eivät ole ilmaisia. Keinoista liikenteen päästöjen vähentämiseksi neuvotellaan parhaillaan Brysselissä. Neuvottelupöydällä ovat päästökaupan laajentaminen merenkulkuun, ilmailun päästökaupan tehostaminen, uusiutuvien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto sekä meripolttoaineiden verotus.

Suomen sijainti kaukana markkinoilta sekä talviolosuhteet nostavat Suomessa toimivien yritysten kuljetuskustannuksia enemmän kuin kilpailijamaiden yritysten. Jäävahvistettujen alusten käyttö lisää kustannusrasitetta meillä enemmän kuin muissa EU-maissa. Kustannukset Suomen meriliikenteelle kohoavat laskelmien mukaan vuositasolla sadoilla miljoonilla euroilla vuoteen 2030 mennessä. Merkittävää kuitenkin on, kuinka paljon enemmän kustannukset kohoavat suhteessa muihin maihin.

Kun päästövähennyksistä päätetään, on seurattava tarkasti, miten asiat kehittyvät Suomen rajojen ulkopuolella. EU-tason päästövähennys­toimiin on pystyttävä vaikuttamaan oikea-aikaisesti ja omat kansalliset toimet saatava toimimaan yhteen EU-tason toimien kanssa.

Tässä vaiheessa, kun komission ehdotuksia meri- ja lentoliikenteen viherryttämiseksi käsitellään jäsenmaiden neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, Suomen vaikuttamismahdollisuudet erityisolosuhteiden osalta ovat kaventuneet jo huomattavasti. Jos haluamme tulevaisuudessa vaikuttaa tehokkaammin siihen, että meille tärkeät asiat tulevat huomioiduiksi, meidän on oltava aiemmin liikkeellä ja tarjottava ratkaisuja jo ehdo­tusten valmisteluvaiheessa Euroopan komissiolle.

Tuskin EU-komissio tulee kysymään meiltä, mikä olisi Suomelle hyväksi vaan meidän on itse osattava sanoittaa se.

Ilmastonmuutoksen vastaista työtä ei voi jättää odottamaan ja Suomen on tehtävä osansa muiden maiden joukossa. Suomessa kuitenkin tarvitaan meidän olosuhteisiimme soveltuvia keinoja, jotka toimivat niin harvaan asutuilla alueilla kuin kaupungeissakin ja joilla liikenteen aiheuttamat päästöt saadaan laskemaan.

Tähän mennessä on keskitytty arvioimaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöt laskevat ja lyövät lovea valtion kassaan. Tämän rinnalla tulisi tarkastella sitä, paljonko toimenpiteet tulevat maksamaan ja mikä niiden vaikutus on kansalaisille sekä Suomen ja yritysten kilpailukyvylle. Vain yritykset, joiden kassa kestää, voivat investoida puhtaampaan kalustoon.

Viennin heikentyessä myös valtion verotulot kääntyvät laskuun. Sillä on vaikutuksensa meidän kaikkien elämään.

Vain yritykset, joiden kassa kestää, voivat investoida puhtaampaan kalustoon.