Aidon siiderin asialla

Jari Valjakka on työskennellyt panimossa kaksikymmentä vuotta. Hän tuntee niin oluenpanon kuin siiderin käymisprosessin. 

Jussi Laukkanen uskoo, että miehetkin innostuvat siideriin, kun tarjolla aitoa, kuivaa ja käymisteitse valmistettua juomaa. 

Siis mitä, eikö omenasiideri olekaan tehty omenista? Tai päärynäsiideri päärynöistä?

Eivät ne välttämättä ole oikeaa omenaa nähneetkään, väittää Saimaan Juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen. Hän on järjestänyt toimittajille siiderimaistiaiset, joissa sokkona verrataan viittä eri omenasiideriä.

Kuinka ollakaan, joukosta erottuu selvästi kaksi juomaa, jotka tuoksuvat aidosti omenalle. Ne ovat vähän sameita toisin kuin kirkkaat mutta ei omena-aromiset siiderit.

Maistellut juomat ovat kaikki tunnettuja merkkejä. Nämä kaksi parhaiksi valikoituvaa ovat Saimaan Juomatehtaan uusia Crafty-siidereitä eli valmistajan mukaan aitoja.

”Suomessa yleisesti myyty siideri on yhtä kaukana aidosta siideristä kuin omena lantusta”, mainitaan yhtiön verkkosivuilla. Eli mitä tarkoitatte, Laukkanen?

”Aitoa siideriä ei synny, kun sekoitetaan jonkun sortin viiniä, erilaisia esansseja, sokeria, väri- ja säilöntäaineita. Silti niitä myydään siidereinä.”

Laukkanen pitää tätä suorastaan kuluttajien harhaanjohtamisena.

Suomen siiderimarkkinat ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Kymmenessä vuodessa myynti on lähes puolittunut. Viime vuonna Suomessa myytiin siidereitä enää 34 miljoonaa litraa, kun myynti vielä vuonna 2007 oli 60 miljoonaa litraa.

Vaikka markkinat laskivat viimekin vuonna lähes kymmenen prosenttia, näkee Saimaan Juomatehdas siiderissä mahdollisuuden.

”Kun USA:ssa tuotiin markkinoille aitoja siidereitä, niin myynti on kuusinkertaistunut neljässä vuodessa. Kuluttajat ovat kyllästyneet keinotekoisiin juomiin ja alkaneet arvostaa aitoja”, tietää Laukkanen.

Vetoapua antavat myös käsityöoluiden buumi ja kuluttajien lähiruokainnostus ja kiinnostus alkuperää ja jäljitettävyyttä kohtaan.

Saimaan Juomatehtaan juuret juontavat parinkymmenen vuoden taakse, kun ravintoloitsija Pertti Oksa perusti Mikkeliin pienpanimon vuonna 1995. Tehdas on Suomen vanhimpia pienpanimoita ja kolmanneksi suurin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Nokian Panimon jälkeen.

Juomatehdas valmistaa olutta ja siideriä ja on menestynyt molemmissa hyvin. Kunniakirjarivistö tehtaan portaikon seinällä on pitkä.

Tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Kun Laukkanen tuli tehtaan palvelukseen vuonna 2010, siellä pantiin satatuhatta litraa olutta. Viime vuonna määrä oli viisitoistakertainen eli 1,5 miljoonaa litraa olutta ja siideriä.

Siidereillään mikkeliläiset pääsivät heti palkintosarjaan.

”Meidän siiderimme ylsi Helsinki Beer Festivalilla kolmatta vuotta peräkkäin parhaaksi ja Iltalehti valitsi sen parhaaksi maitokauppasiideriksi”, Laukkanen iloitsee.

”Eihän se ole ihme, jos vastassa on teennäisellä aromilla tehtyjä juomia.”

Mitä sitten on aito siideri?

”Otetaan vettä, omenamehua ja hiivaa ja pannaan käymään. Sokeria ei lisätä, vaan kaikki makeus tulee omenamehusta. Juomaa ei suodateta eikä siis kuohita aromiaineita pois”, Laukkanen selittää.

Hiiva käyttää mehun sokerit alkoholiksi noin neljässä viikossa. Tällöin juoman alkoholiprosentti on 4,7.

Ainoa Saimaan Juomatehtaan käyttämä lisäaine on kaliumsorbaatti. Jos sitä ei lisätä, juoma alkaa käydä tölkissä uudestaan ja tölkki räjähtää jossain vaiheessa.

Mehu tulee Mikkeliin rekalla Puolasta. Yhteen litraan siideriä tarvitaan yhdeksän omenan mehu.

Puolalaiseen mehuun päädyttiin, koska Puolasta mehua saa varmasti ja alkuperän pystyy jäljittämään. Puola tuottaa kolmanneksen Euroopan omenamehusta.

”Omenamehu tulee meille niin läheltä kuin mahdollista ja sieltä, mistä voimme olla varmoja, mistä se on peräisin. Vaihtoehto olisi ollut Kiina, joka tuottaa neljänneksen koko maailman omenamehusta”, Laukkanen perustelee.

Tölkkiin on painettu, että mehu on eurooppalaista.

”Tiedämme alueen, mistä mehu tulee, ja mehun lajikkeet – osa on syönti-, osa siideriomenoita. Lajikkeita miksaamalla taataan tasalaatuisuus. Olemme tehneet hartiavoimin töitä, että tuloksena on näinkin omenainen tuote.”

Saimaan Juomatehdas valmisti alkuun luomusiideriä, mutta luopui siitä, koska ei pystynyt takaamaan sen saatavuutta ympäri vuoden.

Laukkasen mukaan panimo ottaisi suomalaisesta omenamehusta tarjouksen mielihyvin, jos vain tarjolla olisi tehtaan tarvitsema määrä kilpailukykyiseen hintaan.

Siideri mielletään kesäjuomaksi ja enemmän naisten kuin miesten suuhun sopivaksi.

Näin onkin. Kesä on kaikkien panimojuomien kuuminta aikaa, ja se ratkaisee, miten koko vuosi menee.

Viime kesä ei ollut hyvä, kun ei ollut pitkiä janottavia helteitä. Tästä kesästä ei vielä tiedä, vaikkakin kevät lupaili hyvää.

Naiset todella juovat enemmän siideriä kuin miehet, mutta ero on tasaantumassa. Sitä mukaa kun kulutus siirtyy kuivaan omenasiideriin pois trooppisista hedelmistä ja kaikenmaailman kaktuksista, juoma alkaa maistua miestenkin suussa.

Siiderin kulutus on kuitenkin vain noin kymmenesosa oluen kulutuksesta. Laukkasen mielestä se tarkoittaa kasvunvaraa.

”Englannissa siiderikulttuuri on ihan eri luokkaa kuin missään ja kulutus kasvaa siellä vieläkin.”

Saimaan Juomatehtaan lisäksi Suomessa on pieniä aidon siiderin valmistajia, mutta Laukkanen toivoo, että joku isoistakin panimoista innostuisi aitoon.

”Mitä useampi valmistaa aitoja, sitä paremmin ihmiset löytävät ne.”

Joku kommentoi kielteisenä palautteena Crafty-siideriä, että se maistuu ihan hiilihapotetulta omenamehulta. Laukkanen ilahtui.

”Hyvä! Omenan pitääkin maistua. Silloin olemme onnistuneet.”