Naudanlihantuotantomme on menestystarina

Lehdistö uutisoi näyttävästi MTT:n koordinoiman kansainvälisen Foodweb-hankkeen tuloksista. Päällimmäiseksi viestiksi nostettiin lihansyönnin Itämerta rehevöittävä vaikutus, ja erityisesti naudanlihantuotanto otettiin esimerkiksi suurimpana typpikuorman aiheuttajana.

Lukijalle syntyi helposti sellainen mielikuva, että nimenomaan suomalainen naudanlihantuotanto ja siihen liittyvä rehuntuotanto on rehevöitymisen kannalta erityisen tuomittavaa.

Hankkeen kansainvälisyys todettiin ohimennen ja samalla unohdettiin kertoa, että tutkimus painottuu Keski-Itämeren alueen ruuantuotantoon ja kulutukseen. Mukana ovat Suomen ympäristökeskus, Latvian ja Liettuan yliopistot sekä tiedekeskus AHHAA Tartosta. Olosuhteet tutkittavissa maissa ovat varsin erilaiset, ja eroja on tuotantotavoissa sekä tuotannon intensiteetissä.

Maidon-, naudanlihan- ja lampaanlihantuotantoon oleellisesti kuuluvan nurmiviljelyn positiivisia puolia ei tuotu esiin mitenkään, mutta lietteen levittämisen nurmille todettiin aiheuttavan vesistöihin typpi- ja fosforikuormitusta.

Myös nautojen ulkokasvatus ja ulkoiluttaminen tarhoissa nostettiin esiin. Suomessa jo ympäristölupakäytännöllä estetään laajamittainen ulkokasvatus.

Meillä lietteen pintalevitystä nurmille ei suosita, vaan sijoittaminen kasvustoon yleistyy yhä paranevan tekniikan myötä vauhdilla. Ulkoilutarha voidaan perustaa kiinteäpohjaiseksi ja valumavesien talteenotosta huolehtia, jolloin ympäristöriski minimoidaan. Eläinten hyvinvoinnin kannalta katsoen ympärivuotinen ulkoilu on suositeltavaa.

Laiduntavat eläimet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Emolehmät huolehtivat monien arvokkaiden merenrantojen perinnebiotooppien hoidosta ja siihen kannustetaan erityisympäristötuin.

Meitä viljelijöitä kehotetaan lisäämään nurmia viljelykiertoon maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja talviaikaisen kasvipeitteen lisäämiseksi. Lannoitusta on tarkennettu jatkuvasti, ja typensitojakasveja käytetään paitsi luomuviljelyssä myös tavanomaisessa tuotantotavassa. Karjanlannan ravinteet kiertävät takaisin uutta satoa tuottamaan.

Missä viipyy rahoitus tutkimussuunnitelmaan ”Lihaketjun kokonaisvaltainen kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla”?

Suomalaisella naudanlihantuotannolla on mahdollisuus kansainväliseen menestystarinaan profiloitumalla edelläkävijäksi eläinten hyvinvoinnin ja ympäristövastuun hoitajana. Tarvitsemme tutkimustietoa, jonka pohjalta voimme tavoitteeseen ponnistaa, jonka avulla osoittaa miten oma ruuantuotantomme globaalissa vertailussa pärjää.

Ruokalautasen tavoitteena on olla ravitsemuksellisesti tasapainoinen.

Olkoon tavoitteena myös eettisesti tasapainoinen ruokalautanen, jonka sisällön tuottamisessa on otettu ympäristönäkökohtien lisäksi huomioon myös eläinten hyvinvointi ja työllistämisnäkökulma. Kuluttaja on suomalaisen pihvilihansa ansainnut – kohtuudella.