Kokoomus on teflonia ‒ hallituksen synnit perussuomalaisten piikkiin

Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran ja keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen tunnelmat alue- ja kuntavaalien jälkeen ovat hyvin erilaiset. Kuva: Kari Salonen, Carolina Husu

Mielipide|Politiikka

14.4.202507:00

Analyysi

Heikki Tuuri

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle alue- ja kuntavaalit olivat murheelliset, vaikka kokoomus on muista puolueista poiketen lähes immuuni huonolle vaalitulokselle. Puolueeseen eivät tahrat tartu. Näin näyttää olevan riippumatta siitä, millainen asema puolueella on hallituksessa.

Kokoomus menestyi näissäkin vaaleissa kohtuullisesti, vaikka velka ja työttömyys kasvavat vastoin puolueen eduskuntavaalilupauksia. Vaikka alue- ja kuntavaaleissa SDP meni ohi, voi tulosta pitää hyvänä kesken vaikean hallituskauden. Toki tappio SDP:lle suurissa kaupungeissa Helsinkiä lukuun ottamatta kokoomuksessakin kirvelee.

Perussuomalaisten tulos oli surkea, eikä se selittelemällä parane. Nämä vaalit olivat jatkumoa EU-vaalien tulokselle. Puolue jäi kuudenneksi, koska keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät menivät ohi.

Perussuomalaiset joutuivat kantamaan vastuun kokoomusjohtoisen hallituksen säästöistä, verojen korotuksista, työelämäuudistuksista ja sairaaloiden yöpäivystyksen leikkaamisesta. Hallituksen pienemmät puolueet RKP ja kristillisdemokraatit menestyivät vähintäänkin kohtuullisesti.

Hallituspuolueilla ei ole aikaa tutkailla vaalimenestystä pitkään, koska hallitus valmistautuu parhaillaan puoliväliriiheen. Sieltäkään ei ole odotettavissa hyvää kerrottavaa äänestäjille. Murheita on paljon ja ilonaiheita vähän: Puolustusmenot kasvavat mutta talous ei. USA:n presidentti Trumpin arvaamattomat toimet uhkaavat hienoisen kasvun oraita, sote-menoja pitäisi leikata ja nimittää Kelalle pääjohtaja. Eivät murheet näihin lopu.

Hallituksen pitäisi puoliväliriihessä pääsiäisen jälkeen esitellä lupaamiaan kasvutoimia. Rahaa niihin on tarkoitus saada muun muassa valtion omaisuutta myymällä, mutta nyt on huono aika. Suomen valtion pörssiomistusten arvo on pudonnut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella 44 prosenttia (IL 10.4.).

Perussuomalaisten surkea EU-vaalitulos ei näkyvästi vaikuttanut hallituksen dynamiikkaan. Miten käy näiden vaalien jälkeen? Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi sunnuntai-iltana, ettei puolueen linja hallituksessa muutu.

Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan olivat riittävä liima pitämään pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kasassa. Riittääkö Venäjän hyökkäyssota, Trump ja taloustilanne pitämään Orpon hallituksen kasassa vielä kaksi vuotta?

Edellisen hallituksen syyksi ei enää voi kaikkea laittaa. Viime viikolla kerrottiin, että liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on ohjeistanut keskeyttämään neuvottelut Orpolle tärkeästä Länsiradasta eli niin sanotusta Turun tunnin junasta, mutta Orpon mukaan neuvottelut ovat käynnissä.

Edellisen hallituksen puolueet menestyivät hyvin. SDP oli molempien vaalien ykkönen ja keskusta palasi Antti Kaikkosen johdolla komeasti murheen alhosta. Myös vihreät ja vasemmistoliitto menestyivät hyvin. Huomionarvoista on, että SDP menestyi ilman Sanna Marinia ja vasemmistoliitto ilman Li Anderssonia.

Vaaleissa on tietenkin mukavampaa voittaa kuin hävitä, mutta mitään riemumarssia ei hyvinvointialeilla ja kunnissa tule jatkossakaan olemaan. Vaikeita päätöksiä on edessä ja yhteistyöhön on kyettävä, koska hyvinvointialueilla ja kunnissa ei ole hallitus‒oppositioasetelmaa. Vaikka molemmat ovat periaatteessa itsehallintoalueita, ne ovat ‒ erityisesti hyvinvointialueet – riippuvaisia valtion rahoituksesta. Niistä päättää nyt Orpon johtama hallitus.

Ministeri Seppo Kääriäinen totesi hienosti X:ssä: Demokratia elää, jos niin tahdomme, tai kuihtuu, jos sen sallimme. Parantamisen varaa jäi, koska kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,2 ja aluevaalien 51,7 prosenttia.

Kaikki näissäkin vaaleissa ehdokkaaksi lähteneet ansaitsevat kiitoksen samoin kuin heitä äänestäneet.