Ei uraanikaivosta Kuusamoon

Olemme huolestuneena seuranneet uutisia, joiden mukaan Kuusamoon suunnitellaan uraanikultakaivostoimintaa.

Australialaisen Dragon Miningin tytäryhtiö Polar Mining haluaa avata Kitka-Ruka-Käylä-Kitkajokialuelle uraania, toriumia ja kultaa sisältävän kaivoksen. Prosessi on jo kaivospiirivaiheessa. Lisäksi viereisen Juuman, Säkkilän, Oulangan, Kuusingin ja Suiningin uraanialueen on varannut Kevitsa Mining.

Kokonaisuudessaan siis Kuusamon tärkein matkailualue on kaivosyhtiöiden intressissä. Alue on tunnettu puhtaista vesistöistään; se on jokineen ja järvineen luontoarvoiltaan mittaamaton. Lähituntumaan sijoittuu Oulangan kansallispuisto.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan uraanikaivosten ympäristöriskejä ovat muun muassa liukoisten radioaktiivisten ja kemiallisesti myrkyllisten aineiden joutuminen pohjaveteen ja jokiin, jätealtaiden pettämisestä aiheutuvat katastrofit, radioaktiivisen pölyn leviäminen vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja ihmisiin, sekä radon-kaasupäästöt ja sen myötä radonin myrkyllisten hajoamistuotteiden leviäminen laajalle.

Uraanin haitat ovat luonnollisestikin samat, oli uraanin joukossa sitten muita metalleja, kuten kultaa, tai ei. IAEA:n raportti aiheesta on luettavissa osoitteessa http://www-pub.iaea.org.

Uraanikultakaivostoiminnassa syntyy suuria määriä jätettä, jossa on jäljellä 85 prosenttia uraanin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta. Jäte sisältää pitkäaikaisia radioaktiivisia aineita, kuten torium 230 ja radium 226 (puoliintumisajat 75 000 vuotta ja 1 650 vuotta). Jäte sisältää myös raskasmetalleja ja on kemiallisesti myrkyllistä.

Kaivostoiminta louhinta-alueilla kestää vain muutamia vuosia, mutta louhinnassa syntyneet radioaktiiviset jätteet jäävät säteilemään alueelle tuhansiksi vuosiksi.

Uraanikultalouhinta altistaisi alueen asukkaat monille terveysuhille.

Kanadalaislääkärien Cathy Vakilin ja Linda Harveyn kirjoituksesta ( http://tep.kaapeli.fi)käyvät selville uraanikaivostoimintaan yleisesti liittyvät terveyshaitat.

Kaivoshankesuunnitelmat saavat usein kannatusta siksi, että ne luovat odotuksia positiivisista työllisyysnäkymistä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kuitenkin vuonna 2007 julkaistussa raportissaan todennut, että kaivoshankkeiden työllisyysvaikutuksia on niiden suunnitteluvaiheessa voimakkaasti yliarvioitu. Myös Lapin yliopistolla tehty tutkimus on antanut samansuuntaisia tuloksia kaivosten työllisyys- ja talousennusteiden suhteen.

Juomasuon malmivaranto on vain noin kymmenesosa Kittilän Suurikuusikon malmiosta. Mielestämme sen vuoksi ei ole järkevää uhrata mittaamattoman arvokasta Oulangan Kansallispuistoa, Kuusamon koskia ja Kitkajokea, jonka jokimaisema on ulkomailla luokiteltu Euroopan kauneimpiin sekä alueen joet ovat ainoat suomesta kelpuutettu teokseen World’s Greatest Flyfishing Locations.

Kuusamo on tunnettu ainutlaatuisesta luonnostaan ja vesistöistään. Uraanikultakaivostoiminnan työllistävä vaikutus ei olisi merkittävä, sillä kaivokset ovat todettujen työterveyshaittojen vuoksi pitkälti automatisoituja.

Työllisyyden edistämisen sijaan uraanikultakaivostoiminta vaikeuttaa muiden elinkeinojen toimintaa. Erityisen suuren uhan mahdollinen uraanikultakaivostoiminta aiheuttaisi matkailuelinkeinolle, joka on Kuusamossa merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti, sekä poro-, marja-, luonnonyrtti-, maataloudelle että kalastukselle.

Toivomme, että koillismaalaiset ja lappilaiset ottaisivat kielteisen kannan uraanikultakaivoshankkeisiin.

Kitkajoen mökkiläiset:

Pekka Koponen

Aimo Härmä

Rauno Hukkanen

Raimo Sarmala

Timo Lehto

Jorma Rontti

Aaro Penttinen