Asiantuntija: Palautetaan usko Suomen kasvumahdollisuuksiin

Samalaista päättäväisyyttä, jota Suomi osoitti hakiessaan Naton jäseneksi, tarvitaan nyt yhteiskuntamme rohkeaan uudistamiseen.

Euroopalla on todennäköisesti edessään hitaan kasvun ja totuttua korkeamman inflaation aikakausi. Inflaatiota pitävät yllä useat tekijät.

Jos siirtymä fossiilisesta energiasta puhtaaseen energiaan ei onnistu riittävän nopeasti, energian hinnat jäävät korkeammalle tasolle. Vihreään siirtymään tarvittavista raaka-aineista, kuten eri mineraaleista, on niukkuutta, mikä nostaa niiden hintoja. Globalisaation hidastuessa sen hintoja laskeva vaikutus hiipuu. Työmarkkinoilla on kireyttä, kun osaajia tulee työmarkkinoille aikaisempaa vähemmän.

Suomelle, joka kamppailee etenkin väestön ikääntymisen kanssa, hitaan kasvun ja korkean inflaation yhtälö on hankala. Siksi tarvitaan nopeasti uskon palauttamista Suomen kasvumahdollisuuksiin.

Eduskuntavaaleissa valittavilta päättäjiltä odotetaan kasvua vahvistavaa politiikkaa ja inflaation hillintää. Sen keskiössä ovat parempi sääntely sekä työllisyyttä ja tuottavuutta vauhdittavat uudistukset.

Kasvuvajetta kurotaan umpeen parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustamalla yrityksiä investoimaan. Työllisyyttä ja tuottavuutta ei pidä vauhdittaa laajoilla veronkevennyksillä tai elvytysohjelmilla, koska julkisen talouden velkaantuminen on pidettävä hallinnassa.

Uudistamisen rinnalla yritykset tarvitsevat vakautta. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvaa verotusta ei pidä kiristää.

Valtion pitkäjänteinen sitoutuminen tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien (tki) lisäämiseen on oikea, tuottavuutta edistävä linjaus. Se ei yksin riitä, vaan tki-toiminta on muunnettava investoinneiksi ja vienniksi. Rahan lisäämiseen on kytkettävä innovaatiota tukeva sääntely.

Uudet, kasvavat yritykset haastavat vanhoja yrityksiä uudistumaan. Kasvuhakuiset yritykset tarvitsevat oman pääoman ehtoista rahoitusta, jonka saatavuutta voi parantaa keventämällä säätiöiden pääomasijoitusten verokohtelua ja kasvattamalla pääomasijoitusrahastojen kokoa.

Meillä on hyvät edellytykset tekoälyn ja robotiikan soveltamiseen yrityksissä. Tuottavuuden parantamiseksi erityisesti pk-yritysten kykyä ottaa käyttöön uutta teknologiaa on välttämätöntä tukea.

Viennin edistämisessä esimerkiksi elintarvikeviennin resursseista ja rahoituksesta olisi tehtävä pysyvää. Nyt painottuvat määräaikaiset hankkeet. Jotta useampi pk-yritys harjoittaisi vientiä maakunnista maailmalle, vienninedistämispalveluja on oltava tarjolla eri alueilla nykyistä paremmin.

Euroopassa on tyypillistä, että kun havaitaan jokin uusi ilmiö, sitä halutaan heti säännellä mahdollisten ongelmien varalta. Tämä vaikuttaa väistämättä maanosamme talouden dynamiikkaan. Yhdysvalloissa puolestaan säännellään vasta sitten, jos tarvetta on.

Brysselin sääntelytsunami uhkaa heikentää eurooppalaisten yritysten kykyä innovoida ja investoida. Kun yritykset eivät sääntelytaakan vuoksi menesty kilpailussa, uhkana on, että ryhdytään suunnittelemaan yritystukia kompensoimaan sääntelyn haittoja tai luomaan esteitä vapaalle kaupalle.

Investoinnit puhtaaseen energiaan ja energiasäästöön vähentävät inflaatiopaineita. Vihreä siirtymä ei tapahdu julkisella tukirahalla, vaan toimintaympäristön on oltava sellainen, että se houkuttelee investointeja Eurooppaan.

Elinkeinoelämään kohdistuvan sääntelyn järkevöittäminen vapauttaa yritysten resursseja kasvuun. Esimerkiksi investoinnit saa liikkeelle ilman tukirahaa lupakäsittelyjä nopeuttamalla. Suomessa on myös purettava EU-sääntelyn vaatimukset ylittävää kansallista sääntelyä investointien edistämiseksi.

Suomi kärsii osaajapulasta ja inhimillisen pääoman laskusta. Siihen vastataan työmarkkinauudistuksin.

Työttömyysturvan ja aikuiskoulutuksen uudistaminen mahdollistaisivat sen, että avoimet työpaikat ja tekijät kohtaisivat. Hillitsemällä sosiaalivakuutusmaksujen nousupainetta voidaan vaikuttaa alentavasti työvoimakustannuksiin.

Työttömyysturvan painopisteen siirtämistä passiivisesta turvasta aktiiviseen turvaan on jatkettava työllisyyspalveluja kehittämällä. Kotimaisten osaajien lisäksi tarvitsemme työperäisen maahanmuuton edistämistä.

Yritysten kasvukyvyn vahvistamiseksi on mahdollistettava paikallinen sopiminen nykyistä laajemmin. Näin yrityksille turvattaisiin edellytykset sopeutua kysynnän muutoksiin tämänhetkistä joustavammin.

Jukka Ihanus

Yhteiskuntasuhdejohtaja

Elintarviketeollisuusliitto