Brittien lähtö voi tuoda maitokiintiöt takaisin

Mielipide

13.7.201602:00

Kolumni

Niklas Holmberg

Britannian EU-eroa on Suomessa surkuteltu sillä, että Suomi menettää läheisen liittolaisensa EU:ssa.

Maatalouspolitiikassa Britannia on kuitenkin edustanut Suomeen verrattuna täysin vastakkaista linjaa.

Kiihkeimmät palopuheet maataloustukia ja kiintiöitä vastaan kuullaan EU:ssa aina brittien ja ruotsalaisten suusta. Suomen tukia ja pientiloja puolustavalla linjalla ovat yleensä Ranska, Itävalta ja Etelä-Euroopan maat.

Maatalouspolitiikassa EU-maat jakautuvat karkeasti liberaaleihin ja konservatiiveihin.

Tuotannon säätelyä ja pienten tilojen suosimista kannattaviin konservatiiveihin kuuluu enemmistö jäsenmaista ja asukkaista.

Britannian, Tanskan, Hollannin ja Ruotsin vetämät liberaalit maat ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet monia tavoitteitaan läpi. Merkittävin näistä on viime vuonna toteutunut maitokiintiöiden poistuminen.

Yksittäisissä kysymyksissä liberaalit ovat saaneet taakseen maita, jotka maatalouspolitiikassa keikkuvat välimaastossa.

Tärkein vaa´ankielimaa on Saksa, jonka kanta riippuu siitä ovatko äänessä Baijerin pientilalliset, suurkaupunkien vihreät vai Itä-Saksan suurtilalliset.

Isona maana brittien lähtö muuttaa voimasuhteita EU:n sisällä.

Vaikutus tuntuu varsinkin ministerineuvostossa, jossa Britannialla on nykyisten sääntöjen mukaan vajaat 13 prosenttia äänivallasta. Useimmissa asioissa päätöksen hyväksymiseen tarvitaan 65 prosenttia äänistä.

Brittien lähtiessä sen äänet jakautuvat tasan muille jäsenmaille väkiluvun mukaisessa suhteessa. Maatalouspolitiikassa se tarkoittaa, että liberaalimaiden asema heikkenee ratkaisevasti. Esimerkiksi maitokiintiöiden poisto tuskin olisi mennyt läpi ilman brittejä.

EU-parlamenttia pidettiin edellisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä Suomen ystävänä. Mepit suhtautuivat esimerkiksi tuotantoon sidottuihin tukiin selvästi neuvostoa suopeammin.

Tähän vaikutti se, että parlamentti ja sen maatalousvaliokunta ovat olleet vahvasti Etelä-Euroopan edustajien hallussa. Saksasta sinne ovat päätyneet Baijerin mepit.

Brittien ero voi helpottaa Suomen toivoman maatalouspolitiikan toteuttamista EU:ssa. Maitokiintiöiden paluu jossain muodossa, tuotantoon sidottujen tukien lisäys ja rajasuojan ylläpito kauppaneuvotteluissa onnistuu helpommin ilman brittejä.

Toisaalta iso nettomaksajamaa vie mennessään palan EU-budjettia, mikä entisestään lisää paineita maatalousbudjetin leikkaamiselle.

Vielä ei tiedetä minkälaisia rajoitteita maataloustuotteiden kauppaan EU:n ja Britannian välille tulee. Ainakin väliaikaisesti kauppa vaikeutuu. Se iskee varsinkin Irlantiin, mutta eniten britteihin itseensä.

Britanniassa omavaraisuudelle ei perinteisesti ole annettu suurta arvoa, kun ruokaa on totuttu tuomaan siirtomaista.

Vaikka brexitin puolesta kampanjoineet poliitikot ovat luvanneet englantilaistuottajille tukia myös EU:n jälkeen, maataloustuet eivät koskaan ole saaneet saarivaltiossa suuren yleisön tai päättäjien suosiota.

Brexit-leirin toivoma vapaakauppaan nojaava linja tarkoittaisi entistä suurempaa riippuvuutta tuontiruuasta ja rajua saneerausta varsinkin karjataloudessa.