Tasa-arvokeskustelu väistää totuutta

Viikonvaihdeliitteessä (MT 24.4.) oli iso artikkeli tasa-­arvosta. Siinä toistettiin jälleen virheellinen väite miesten ja naisten palkkaepätasa-arvosta, jota artikkelissa myös tasa-­arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toisteli. Jo asemansa vuoksi tasa-arvotyötä tekevien pitäisi tietää totuus.

Suomessa on lainkin mukaan samapalkkaisuus eli samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Se että ansioissa on eroja, on eri asia.

Ansioiden erot sukupuolten välillä johtuvat siitä, että miehet valitsevat useammin ammatin, jossa tienaa paremmin. Erityisen paljon ansioita nostaa kuitenkin tehtyjen työtuntien määrä, joka on miehillä selkeästi suurempi.

Tästä työtuntien erosta vain pienen pieni osa selittyy Maarianvaaran toistelemalla perhevapaiden jakautumisella. Maarianvaara unohtaa armeijan, jolloin kaikki miehet menettävät lähes vuoden ansiot.

Miehet myös arvostavat rahaa enemmän, mikä vaikuttaa siihen, että he pyytävät naisia useammin palkankorotusta eivätkä ota opinto- tai sapattivapaita yhtä usein.

On erikoista, että palkka­epätasa-arvon väitteeseen vieläkin törmää, vaikka se on tutkimuksissa monta kertaa osoitettu vääräksi.

Mielestäni on todella väärin, että verorahoilla jaetaan väärää tietoa.

Tasa-arvon ja tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä välillä kuulla, miksi ylivoimaisesti suurin osa syrjäytyneistä, päihdeongelmaisista, asunnottomista tai työtapaturmiin joutuneista on miehiä. Tai siitä, että miehen eläke on selkeästi pienempi kuin naisten, koska miehet kuolevat keski­määrin 6,5 vuotta aiemmin kuin naiset. Tai ylipäätään, miksi eliniänodotteessa on tällainen ero.

Suomessa tasa-arvokeskustelu on erittäin vääristynyttä ja on ollut sitä vuosikausia. Tasa-­arvovaltuutettu ei ole tehtäviensä tasalla eikä myöskään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä tasa-arvotyö. Se on yksipuolista eikä siten tasa-arvoista.

Erityisen outoa on, että se on yksipuolista, vaikka sitä tehdään verorahoilla – verorahoilla, joista muuten miehet maksavat suurimman osan.