Verot kansan verta juo

On jälleen se aika vuodesta, jolloin kansa on lukenut verotilastoja. Vaikka maatamme uhkaa lama, on pääteltävissä että ainakin osa kansaa tulee selviämään murheenlaakson yli kengät kuivina.

Verotilastojen kauneimmat luvut päätyvät runsaaseen 80 miljoonaan euroon. Sen verran verotettavaa pääomatuloa oli verotilastojen ykkösellä. Veroja tuosta tulosta meni peräti 28 prosenttia.

Kun tuloja on kahta laatua, pääomatuloja ja palkkatuloja, niistä pidetään eri tilastoja. Palkkatilastojen ykkönen tienasi vähän vajaa 10 miljoonaa euroa. Silläkin jotenkin pärjää, vaikka se onkin melko vähän verrattuna pääomatulojen ykköseen. Tuosta kymmenestä miljoonasta meni veroja vain 50 prosenttia.

Palkkatulo ja pääomatulo ovat siis verottajan mielestä erilaisia tuloja. Lainsäätäjän mielestä palkkaeuron eteen ei tarvitse tehdä niin paljon töitä kuin pääomaeuron eteen. Sen vuoksi on aivan oikein, että palkkaa verotetaan lähes tuplasti pääomaan nähden. Sitä paitsi pääomatulojen saajat joutuvat joka tapauksessa maksamaan paljon veroja, koska heidän tulonsa ovat suuremmat kuin palkkatulojen saajien tulot.

Siirrytäänpäs tässä vaiheessa asialinjalle. Verotilastojen ykkönen oli tänä vuonna keksijä, joka oli omalla työllään ansainnut omaisuutensa. Eikö ole hyvä asia, että joku voi rikastua pelkästään omalla osaamisellaan.

Minusta on. Jos joku on niin nokkela, että keksii härvelin, joka tuottaa hyötyä koko yhteiskunnalle, niin sitä parempi. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa veropolitiikkaan, sillä sen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Se, että työtulosta pitää maksaa paljon enemmän veroja kuin pääomatulosta, ei perustu yhtään mihinkään. On vähän vaikea puolustaa sitä, että makuuttamalla perintörahoja osaketilillä selviää pienemmillä veroilla kuin että tekisi samaan aikaan töitä.

Aina ei ole kysymys tästäkään. Joidenkin ihmisten kannattaa yhtiöittää itsensä alentaakseen verotustaan. Kun kunnanlääkäri Juntusesta tulee Lääkäripalvelu Juntunen Oy, veroprosentti putoaa lähes puoleen.

Mihin tämä johtaa? Tietenkin siihen, että ne jotka eivät kykene yhtiöitymään maksavat entistä isommat verot.

Miksi sitten ylipäätään on tällainen järjestelmä? Systeemiä perustellaan sillä, että pääomat saadaan näin pysymään paremmin kotimaassa. Jos pääomia verotettaisiin samalla tavalla kuin työtä, pääoma suuttuisi ja muuttaisi ulkomaille.

Arveletteko siis, että Björn Wahlroos myisi Joensuun kartanonsa Halikossa ja muuttaisi Viroon, kun siellä on alhainen pääomavero? Tai myisikö Aatos Erkko Hesarin tai Antti Herlin Koneen, pakkaisi laukkunsa ja muuttaisi Meksikoon?

En usko, sillä niin Wahlroos, Erkko kuin Herlinkin ovat kovasti isänmaallisia ihmisiä, jotka haluavat pitää rahansa pyörittämässä suomalaista talouselämää.

Sitä paitsi maailmassa on aina jokin paikka, jossa maksetaan veroja vielä vähemmän. Arvioiden mukaan suomalaiset koijarit ja muut pelimiehet ovat siirtäneet varojaan ainakin viisi miljardia maailman veroparatiiseihin pakoon pahaa verotusta. Tuskin ne rahat sieltä takaisin tulevat, vaikka täällä lopetettaisiin koko verotus.

Nykyistä systeemiä on pakko jossain vaiheessa korjata. Usko verotuksen oikeudenmukaisuuteen näet alkaa rapista, jos siivooja Hartikainen maksaa veroa pienestä palkastaan 35 prosenttia, mutta pörssikapitalistin tytär Harsunkangas-Smith miljoonatuloistaan 28 prosenttia. Puhumattakaan kirvesmies Mutikaisesta, jonka rajavero nousee lähelle 50 prosenttia, kun on tullut tehdyksi raksalla ylitöinä viiden tonnin tili.

Kansalaismoraalin kannalta asialla on iso merkitys. Verojärjestelmän pitäisi olla sellainen, että ihmiset hyväksyvät sen. Eihän veroja tarvitse rakastaa, mutta ei niitä pitäisi vihatakaan. Järjestelmän pitäisi olla myös sellainen, että veronkierto olisi mahdollisimman vaikeaa.

Maailmassa monet asiat ovat parhaita silloin, kun ne ovat yksinkertaisia.

Verojärjestelmä on sellainen.

Ministeri Astrid Thors päätti osoittaa kansalaisrohkeutta ja toi ulkomailta Suomeen nuuskaa.

Kuten tiedetään, EU kielsi aikoinaan nuuskan myynnin. Poikkeuksen sai vain Ruotsi, sillä ruotsalaiset olisivat äänestäneet EU-jäsenyyttä vastaan, jos nuuska olisi kielletty länsinaapurissa.

Nuuska oli siis Ruotsin EU-jäsenyyden kynnyskysymys. Ihan samalla tavalla kuin Suomen jäsenyyden kynnyskysymyksiä olivat artiklat 141 ja 142. Suomi halusi turvata oman ruuantuotannon, Ruotsi oman nuuskantuotannon.

Ministeri Thors herättelee keskustelua siitä, että myös Suomen pitäisi vapauttaa nuuska. Ahvenanmaa, joka on yhtä aikaa EU:n jäsen ja EU:n ulkopuolella, on sen jo tehnyt.

Kukaties näin tapahtuukin. EU alkaa viimeinkin keskittyä olennaiseen. Nythän vapaamielisyys on ehtinyt jo niin pitkälle, että käyrät kurkutkin sallitaan.

Miksi ei siis kurkkusyöpää aiheuttava nuuskaa.