Metsiemme suurin uhka on propaganda − huippuosaajat siirrettävä eturintamaan

Jukka Tuorin mielestä Suomen metsien hiilensidontakyky on pohjoisen pallonpuoliskon paras. Kuva: Tarmo Lehtosalo

Metsiemme kasvu ja hiilensidontakyky ovat pohjoisen pallonpuoliskon parasta. Mediaviestintä on ollut kuitenkin aivan toista. Propagandatorvesta puskettiin kaikkien päämedioiden kautta sanomaa, että ”Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteeksi”, ”Hiilinielut ovat yhtäkkiä romahtaneet”. Saatiin aikaan haluttu hämmennys ja propagandavoitto.

Todellisuudessa hiilinielujen romahdus saatiin aikaan Luonnonvarakeskuksen Luken laskentatavan muutoksella. Hiilensidonta Suomen metsissä jatkuu siis kasvu-uralla, mitään romahdusta ei tapahtunut. Laskentatavan muutoksessa alettiin aikaisempaa tarkemmin ottaa huomioon metsäisiksi kangasmaiksi muuttuneiden soiden turpeen kuluminen pintakerroksesta.

Luken erikoistutkija Markku Saarinen arvioi turpeen kulumisen kangasmaasta lisäävän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Saarinen ei kerro MT Metsän jutussaan asiaa, mikä aikaisemmin on ollut relevanttia: Suosta kasvavaksi metsäksi muuttuneet alueet nimenomaan sitovat ilmaan vapautuvan hiilidioksidin puuston kasvuun.

Propaganda sai lisävirtaa EU-komission varapuheenjohtajalta Frans Timmermansilta. Hän halusi alistaa EU:n jäsenmaiden metsät yhteisen päätöksenteon piiriin, vaikka metsäpolitiikka ei kuulu EU:n perussopimuksessa määriteltyihin sektoreihin. Suomen edellinen hallitus kompuroi pahasti kannoissaan EU:sta tulleisiin lukuisiin säädöksiin.

Kun Timmermans hävisi Euroopan komission puheenjohtajuuskisan Ursula von der Leyenille, hän päätti näyttää voimaansa varapuheenjohtajana. Syntyi valtavasti erityisesti metsiin kohdistuvia, keskenään ristiriitaisia säädösesityksiä. EU:n metsästrategia, biodiversiteettistrategia, lulucf -asetus, Red III -asetus ja taksonomia ovat eritasoisia, metsätalouteemme vaikuttavia säädösesityksiä.

Toivon, että noin vuoden päästä vaalien jälkeen aloittava EU:n uusi komissio on nykyistä viisaampi, ainakin metsäasioissa. Timmermans ei piitannut vähääkään EU:n ”pyhästä” periaatteesta, joka arvioi laadittavien uusien säädösten vaikutuksia taloudellisesta, ympäristönsuojelullisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.

Kotimaan edunvalvontaa ei pidä jättää propagandapaneelien hoidettavaksi. Meillä on paljon metsäalan huippuosaajia, heidät on nyt siirrettävä eturintamaan. Luotan myös ministeri Sari Essayahiin. Meillä on vaihteeksi uskottava maa- ja metsätalousministeri.

Jukka Tuori

agronomi, MMM

Huittinen