Kalavedet kuntoon hoitokalastuksella

Vesistöjen kuntoa pitäisi palauttaa, mutta miten ja kenen varoilla? Lisävaikeutena on tiedon tuottajien keskuudessa vallitseva erimielisyys siitä, mikä vesistöissämme aiheuttaa voimakkaan särkikalojen lisääntymisen ja arvokalojen vähentymisen.

Erimielisyys vaikeuttaa hoitokalastuksessa käytettävien menetelmien valintaa ja työn tuloksellisuutta.

Särkikalat ovat vallanneet huomattavan osan maamme järvistä sekä merenrannikkoa paikoin yli 10 mailin etäisyydelle rannasta. Kalastuksen uudet rajoitukset huonontavat tilannetta nopeasti. Ne vähentävät harrastusta ja monin paikoin ammattikalastajatkin ovat loppuneet. Huvila-asukkaiden kalastusharrastuksen lopettaa 240 metrin verkkoraja.

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) vaatii palauttamaan kalastuslupamaksut yli 65-vuotiaille. Se olisi kuolinisku harrastukselle. Nuoret eivät lähde vesille pyytääkseen kalaravintoa, eivätkä he edes osta perkaamatonta kalaa.

Ministeriöstä kerrotaan hoitokalastusvälineisiin olevan saatavissa EU-rahaa, muttei itse toimintaan. Hoitokalastuksen avulla muutamien järvien veden laatu on parantunut tuottamaan arvokalaa, mutta päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Jaetaanko varoja tuloksen vai suosikkiaseman perusteella?

Johtuvatko viranhaltijoiden pessimistiset asenteet saaduista tuloksista? Sieltä välittyy ajatus pelin menettämisestä.

Tuusulanjärveen on käytetty rahaa ainakin 6–7 miljoonaa euroa. Sillä voidaan kyseenalaistaa hoitokalastuksessa käytettyjen menetelmien toimivuus.

Valtiolla ei yksinkertaisesti ole rahaa ratkaista maanlaajuiseksi paisunutta särkikala- ja sinileväongelmaa.

Emme saa nostaa käsiä pystyyn. Meidän tulee vähentää ongelmaa niin, että pyydetystä kalasta tulisi kunnostuksen osarahoitusta sekä työllistävää vaikutusta. Ihmisravinnoksi kelpaamaton osa kalasta voitaisiin jalostaa lemmikkieläinten ruuaksi.

Lakeja tulisi muuttaa niin, että myös hoitokalastuksesta saatu tulo olisi verovapaata marjojen ja sienten tapaan.

Näin saisimme suuren määrän opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä hankkimaan hoitokalastuksella töitä ja ansiotuloja.

Kalanostaja kirjaisi särkikalat ja muut hoitokalastuksen piiriin kuuluvat kalat erilleen muista saaliskaloista. Kalavesien omistajat lähtenevät mielellään mukaan toimintaan.

Meillä on vielä muutamia hoitokalastuksen osaavia ammattilaisia. Miksi emme hyödynnä perinnetietoa ja ohjaa myös kalastusta niiden mukaan?

Jos yhden järven tilassa ei ole saatu tuntuvia tuloksia, nousee kysymys, onko tapahtunut korjattavissa oleva virhe.