Kun kaikki muuttui yhdessä yössä
10.3.202101:00
Siitä oli eilen tiistaina vuosi aikaa, kun uutispäällikkö kysyi puolilta päivin, pystynkö tekemään työni kotona. Vastasin, että luultavasti. Olin muutaman päivän ollut etätöissä tehdessäni MT:n Mökkiläinen-liitettä.
Kerroin, että sivujen tallentamiseen menee kauemmin aikaa kuin työpaikalla Simonkadulla, mutta periaatteessa työt sujuvat.
Olen MT:n toimitussihteeri, joka viimeistelee juttujen kieliasun ja muokkaa ne muutoinkin julkaisukuntoon. Asettelen jutut, kuvat ja grafiikat paikoilleen eli ammattikielellä taitan sivuja. Pidän yhteyttä uutispäällikköön, toimittajiin, kuvaajiin ja graafikkoon.
Työ vaatii hyvää nettiyhteyttä, koska sivutiedostot ovat kohtalaisen isoja.
Muutaman tunnin päästä kysymyksestä uutispäällikkö ilmoitti, että toimitus siirtyy etätöihin mahdollisuuksien mukaan seuraavasta päivästä lähtien.
Päivän lopuksi nappasin läppärin ja hiiren reppuuni ja lähdin kotiin.
Tunnelmat olivat sekavat: mitäköhän tästä tulee. Tuntui siltä, että minut heitettiin uima-altaan syvään päähän, muttei varmistettu, osaanko uida.
Ilta kului, kun mietin, miten saan työt sujumaan kotoa käsin. Toimiiko netti riittävän rivakasti ja varmasti? Kuinka ehdin pitää yhteyttä kaikkiin? Saanko kaiken tarpeellisen tiedon?
En nukkunut kunnolla seuraavana yönä. Listasin mielessäni asioita, jotka pitää ottaa huomioon.
Aamulla ilmassa oli jännitystä, kun toimitus piti aamupalaveria Teamsin virtuaalisella yhteistyöalustalla. Olin kuulevinani helpotuksen huokauksen päätoimittajan suusta, kun väki saapui palaveriin ja yhteydet toimivat.
Lehden tekeminen kotoa käsin oli normaalin kiireistä, mutta sivut saatiin painoon ajoissa.
Ensimmäisen etänä taittamani lehden (MT 11.3.) pääuutinen kertoi, että yritykset ovat varautuneet kriisiin, maaseudulla paremmin kuin kaupungeissa. Sitä mieltä oli sittemmin eroamaan joutunut Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Tomi Lounema.
Laitoin etusivun otsikon poikkeuksellisesti koko sivun leveydeltä, sen verran isolta asialta korona tuntui.
Sisäsivulla Lounema ennusti, että "Suomi voi selvitä koronasta vähin vaurioin". Kerrottiin myös, että "MT:n toimitus ryhtyi ennakoivasti etätyöhön" ja "Suomessa todettu 40 koronavirustartuntaa".
Seuraavan, 13.3. ilmestyneen lehden pääuutinen kertoi, että "Epidemia pysäyttää arjen, matkoja hillitään ja isot tapahtumat perutaan". Jälkimmäisellä tarkoitettiin yli 500 henkilön tilaisuuksia.
18.3. kerrottiin jo valmiuslain käyttöönotosta ja rajojen sulkemisesta. Kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkeen.
Nyt vuoden etätyöputken jälkeen voi olla tyytyväinen, että jokainen lehti on ilmestynyt ajallaan. Vaikka ongelmia on ollut, olemme selvinneet. (Tässä vaiheessa käyn koputtamassa puista ovenkarmia.)
Olen ottanut aikamoisen digiloikan, joka on pakon edessä laajentunut myös ystäviin ja harrastuksiin. Olen Teamsin välityksellä tavannut ystäviä ja sukulaisia, jopa naapureita. Olen virtuaalisesti pistäytynyt parissa museossa.
Ihmiskontaktien väheneminen koettelee kuitenkin jaksamista päivä päivältä yhä enemmän. Viime päivinä pahentuneet koronauutiset herättävät huolta, kuinka kauan vielä pitää jaksaa.
Onnea on tuottanut kunnollinen, vanhan ajan talvi. En olisi jaksanut koronaa ja viime vuoden kaltaista viiden kuukauden marraskuuta yhtaikaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
