Älä usko pukkia

En tiedä haluatteko kertoa tätä lapsille, itse päätätte.

Enkä tiedä, tuleeko tämä teillekin järkytyksenä, mutta joulupukki huijaa! Aattona saapuva valkoparta tekee vuoden vedätyksen.

Ihan samaa suurta huijausta ja salajuonta on tonttujoukon ikkunasta kurkistelut ja tarkkailut. Että pitävät muka kirjaa, ollaanko kilttejä. Ja sitten lahjoja tulee sen mukaan.

Eihän se niin mene.

Vai onko teillä muka jonain jouluna käynyt niin, että joku on jäänyt ilman lahjoja siksi, että on ollut tuhma?

Toki tätä huijausta käytetään joulun alla laajalti kasvatuksellisena keinona, kiristyksenä.

”... niin joulupukki tietää saa, kuka lahjat ansaitsee...” rallatellaan ja uskotellaan.

Mutta se ei ole totta. Ei lahjoja ansaita. Lahjat ovat lahjaa. Ne annetaan vastikkeetta ja pyyteettä.

Tarkistin oikein sanakirjasta: ”lahja 1. vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toiselle luovutettava esine, omaisuuserä tms., lahjoitus. Syntymäpäivä-, joulu-, häälahja. Antaa, saada lahja, lahjaksi, lahjana. Kuin taivaan lahja. Lapset ovat Herran lahja. Tasan ei käy onnen lahjat...”

Ei kaikki lahjat ole kääritty pakettiin. Ei joulunakaan.

Tiedät saaneesi lahjan, kun mielesi täyttää kiitollisuus.Kiitollisuuden kyllästämää joulua!

Mia Palokallio

ps. Kiltti kannattaa silti aina olla. Mutta se on eri juttu.