Keskittämispolitiikka lisää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä

Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja koko yhteiskunnan eriarvoistuminen on noussut hälyttäviin mittoihin koko Euroopassa, niin myös Suomessa.

Monilla lapsilla ja nuorilla on elämä kohdallaan, mutta osa on vaarassa jäädä yhä suuremmassa määrin koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle.

On laskettu, että inhimillisen tragedian lisäksi jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Syrjäytyneitä ja syrjäytymisriskissä olevia nuoria on arvioitu olevan Suomessa 14 000–100 000.

Valtavien inhimillisten kärsimysten ja taloudellisten kustannusten lisäksi syrjäytyminen ja eriarvoistuminen on myös yhteiskuntamme suurin turvallisuusuhka.

Euroopassa viime aikoina tapahtuneet terroriteot ovat saaneet meidät huomaamaan sisäisen terroriuhkan mahdollisuuden; sen, että Euroopassa syntyneet ja kasvaneet nuoret radikalisoituvat niin, että he ovat valmiita jopa terrorismiin omissa maissaan.

Vaikka radikalisoitumiseen vaikuttavat monet asiat, niin yhdistävinä tekijöinä ovat ulkopuolisuus, näköalattomuus ja syrjäytyminen.

Arkkiatri Risto Pelkonen on verrannut syrjäytymistä vakavaan epidemiaan ja korostanut ennaltaehkäisyä. Hän on todennut, että ”syrjäytymistaudin syyt eivät ole solujen sisällä vaan kasvuympäristössä, siellä missä lapset ja nuoret saavat elämän eväät”.

Hänen näkemyksensä mukaan ”syrjäytymisepidemian” hallinnan ja ennaltaehkäisyn tulisi edetä portaittain alhaalta ylös.

”Alimmalla askelmalla tuetaan perheitä ja tunnistetaan ongelmaperheet. Seuraavalla askelmalla edistetään perheen ja koulun välistä vuoropuhelua. On välttämätöntä, että oppilaiden ja vanhempien ääni kuuluu koulussa, koulun ääni kunnassa ja kunnan ääni valtiovallan ylimmällä portaalla. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien yhteinen asia”, Pelkonen toteaa.

Juuri yllä olevat periaatteet ovat olleet ja ovat Rääkkylän kunnan päätöksenteon perustana, niin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuin kunnan muilla hallinnonaloilla. Rääkkylässä on kohdistettu voimavaroja erityisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, jossa päätyö tehdään muualla kuin soten hallinnonalalla.

Koko sote-ratkaisun onnistuminen riippuu siitä, kuinka peruskunta onnistuu tuottamaan nämä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät rajapintapalvelut ja näin myös ehkäisemään eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

On täysin selvää, että vain perustasolla, kunnissa, lähellä ihmistä, voidaan parhaiten tunnistaa ja suurelta osin myös ennaltaehkäistä ja hoitaa perheiden, lasten ja nuorten elämään liittyvät ongelmat.

Myös moniin muihin ihmisten yksilöllisiin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden toiveisiin liittyviin kysymyksiin ratkaisu löytyy sieltä, missä nämä ihmiset elävät.

Fyysisesti pienikin – tässä tapauksessa Rääkkylän kunta – voi olla henkisesti suuri järjestäessään mahdollisimman hyvin kuntalaistensa palveluja ja pyrkiessään näin osaltaan ennaltaehkäisemään yhteiskuntamme suurimpia haasteita.

Ei keskittäminen ole luonnonlaki eikä hallitsematon luonnonvoima, johon on nöyränä alistuttava.

Keskittäminen on tietoinen poliittinen valinta, jolle on oltava vaihtoehto, kuten päähallituspuolueen ohjelmajulistuksessa lukee.

Rääkkylä odottaa, että tätä vaihtoehtoa käytetään.