Kun kukaan ei tullut

Mielipide

4.3.202201:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut vasta runsas viikko. Huolimatta uhrautuvasta vastarinnasta, ylivoimainen venäläinen miehittäjä etenee vääjäämättä. Läntinen maailma seisoo yhtenäisenä Ukrainan takana, mutta tähänastinen apu ei riitä. Ukrainalaiset taistelevat edelleen Euroopan eturintamassa yksin.

Samaan aikaan myös suomalaisille sodan karut kasvot alkavat hahmottua. Suomalaisia nuoria miehiä ja naisia ei kuole taisteluissa, mutta Venäjän vastaisessa EU:n ja Yhdysvaltain muodostamassa löyhässä liittoutumassa olemme mukana.

Kotirintama on jo täällä ja sen on kestettävä, tarvittaessa vuosia.

Samalla on tiukasti todettava, että Suomi ei ole rintamaa luonut. Osallistuminen läntisen yhteisön ponnistuksiin on seurausta Venäjän käsittämättömästä aggressiosta Ukrainaa ja koko demokraattista kansainvälistä yhteisöä kohtaan.

Venäjä on jo pitkään pyrkinyt horjuttamaan Suomen ja Ruotsin suvereniteettiä. Ruotsin keskiviikkona kokema ilmatilaloukkaus oli tästä tuorein viesti. 

Jokapäiväisiä eivät ole myöskään kansainväliset arviot Venäjän meihin kohdistuvasta uhasta.

Hätkähdyttävimmän puheenvuoron on toistaiseksi esittänyt Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield, joka järjestön yleiskokouksessa suoraan arvioi Venäjän uhkaavan nyt hyökkäyksellään sekä Suomea että Ruotsia.

Todennäköistä Venäjän suora hyökkäys Suomeen tuskin vieläkään on. Sen sijaan sodan vaikutukset näkyvät yritysten ja kansalaisten elämässä jo nyt.

Kipeimmin osumaa ottavat Finnair ja Fortum, joissa molemmissa Suomen valtio on merkittävä omistaja. Finnairille lentokiellot saattavat merkitä jopa yhtiön tähänastisen strategian loppua. Niin vaikeaa Venäjän yli Aasiaan suuntautuvan lentoliikenteen korvaaminen on.

Miljardeja Venäjälle investoinut Fortum on harmillisesti mukana myös vahvassa vastatuulessa olevassa Venäjän kaasuputkihankkeessa. Täydellisen epävarmuuden tulevaisuudesta kokevat nyt sadat muutkin suomalaisyritykset aina Valiota, Stora Ensoa ja sahureita myöten.

Hallitus valmistelee parhaillaan toimia, joilla Suomen uudet asehankinnat voidaan maksaa ja kansantalouden muut tappiot sietää.

Jo tällä hetkellä on selvää, että kasvu hidastuu ja inflaatio kiihtyy. Samalla suomalaisten ostovoima heikentyy ja säästäjien rahat vaarantuvat. Myös korot saattavat nousta.

Huoltovarmuuden eteen on nyt tehtävä kaikki. Maatilojen konkurssiaalto on estettävä. Ilman kotimaista ruokaa Suomi ei selviä.

Jokainen suomalainen kokee sodan vaikutukset arkipäivän elämässään, mutta vaihtoehtoa ei nyt ole. Niin selvä on raunioituvan Ukrainan viesti.

Samoin on selvää, että myös Venäjä on jo tuhonnut vuosiksi tulevaisuutensa.

Tässä tilanteessa valtion johto pohtii parhaillaan, mikä olisi maalle parasta. Hallitus aloitti sotilaallisen varautumisensa ilahduttavan nopeasti. Myös Saksan herääminen omaan puolustuskykyynsä palautti uskoa EU-maiden yhteisrintamaan.

Ukrainan taistelu Euroopan puolesta on koskettavaa. Hädän hetkellä kukaan ei ole tullut rintamalle auttamaan. Tähän tilanteeseen edes omaan puolustuskykyynsä uskova Suomi ei halua.

Natolle on edelleen vaihtoehtoja, mutta nekin olisi pystyttävä nyt määrittelemään,

Presidentti Sauli Niinistön mukaan pää on pidettävä kylmänä, mutta vitkastelua on vältettävä.

Ratkaisujen hetket lähestyvät.

Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.