Maataloustukea ohjattava aktiivituotantoon

Aktiivisen maatalousyrittämisen keskeisin tavoite on tuottaa ihmisille ruokaa kannattavasti. Kannattavuuden parantamiseksi aktiivinen maatalousyrittäjä tavoittelee tehokasta ja tuottavaa toimintaa. Yritystalouden lähtökohdista muut tekijät ovat rajoitteita kannattavuustavoitteen saavuttamisessa. Tuottavuuden kasvusta huolimatta maatalousyritysten kannattavuustavoitetta ei ole saavutettu.

Maatalouspolitiikassa muut tavoitteet ovat olleet 2000-luvulla tärkeämpiä kuin kannattavuusedellytysten luonti. Poliittisia päätöksiä tehtäessä ei selvitetty riittävästi niiden yritystaloudellisia vaikutuksia. ”Poliittisten intohimojen” myötä kannattavuusedellytysten luonnissa epäonnistuttiin, osittain myös ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Kyseessä on harjoitetun maatalouspolitiikan luoma ongelma, ei maatalousyrittäjien.

Nykyisen ohjelmakauden tuet kannustavat laajaperäiseen tuotantoon, mikä osaltaan aiheuttaa pellon niukkuutta kotieläinalueilla. Etenkin rakennepoliittisia tavoitteita toteuttaneet maatalousyrittäjät ovat vaikeassa tilanteessa, kun pellon hankintakustannukset kasvavat. He ovat joutuneet raivaamaan lisäpeltoa muun muassa lannanlevitysalaksi. Laajaperäisen tuotannon tuet lisäävät myös hiilipäästöjä. Etenkin turvemaille raivattu pelto lisää huomattavasti hiilipäästöjä.

Taloudellisia kannustimia tarvitaan, kun tavoitellaan ilmasto- ja ympäristöpäästöjen vähentämistä. Tässä työssä korostuu tehokkuuden, tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kannattavuuden pitkäjänteinen parantaminen.

Tukia tulisi kohdentaa uudelleen, sillä osa nykyisistä ohjaa väärään suuntaan. Tukea tulisi ohjata tuottavaan aktiivituotantoon, ”näennäisviljely” ei tarvitse tukia.

Tuottavuuden kasvattamisen myötä pellon raivaustarve poistuu. Kun tehottomasta tuotannosta päästään eroon, peltoa voidaan hankkia raivaamatta. Tuotantoa voidaan ohjata kivennäismaille, jolloin hiilipäästöjen kannalta ongelmallisten turvemaiden käyttöä voidaan vähentää. Kun tuotantoa siirretään kivennäismaille, ne sitovat hiiltä ja samalla myös kivennäismaapeltojen tuottavuus nousee.

Maatalousyrittäjien oikeudenmukaisesta kohtelusta on huolehdittava, sillä osa maatalousyrittäjistä toimii maantieteellisesti alueilla, joilla turvemaita on paljon. Hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa niin, että kaikkia turvemaita ei tarvitse ottaa pois maatalouskäytöstä, koska niidenkin päästöjä voidaan vähentää uusimalla viljelytapoja.

Tuottavuutta parantavat investoinnit ovat tarpeen ilmasto- ja ympäristökuormitusta vähennettäessä. Investointien vaikutusaika maataloudessa on pitkä. Tuottavuutta parantaville investoinneille on oltava riittävät kannattavuusedellytykset.

Yrityskoon kasvattaminen ja tuotannon kehittäminen muodostavat kokonaisuuden, jonka kokonaisvaikutukset on ymmärrettävä. Tulevaisuuden ennakointi, uuden tiedon omaksuminen sekä uusien toimintatapojen ja tuotantomenetelmien käyttöön ottaminen ovat tarpeen.

Uudet toimintatavat voivat olla osaratkaisu tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa. Erilaiset yhteistyömuodot ja -verkostot mahdollistavat resurssien käytön tehostamisen, tuottavuuden lisäämisen, taloudellisen tuloksen ja kannattavuuden parantamisen sekä ilmasto- ja ympäristöpäästöjen vähentämisen.

Maatalousyrittäjät tarvitsevatkin kannustimia ja apuvälineitä aktiivisen yhteistyön aloittamiseen ja verkostojen rakentamiseen. Jotta maatalousyritysten toimintaa, yhteistyötä ja verkostoja kyetään kehittämään kokonaisuutena menestyksekkäästi, maatalousyrittäjien kannattaa parantaa johtamistaitojaan ja kehittää yritystalouden osaamistaan.

Uusilla toimintatavoilla ja keinoilla on mahdollista vaikuttaa myös peltomarkkinoihin.

Esimerkiksi tilusjärjestelyjen tukemisella saavutetaan monia hyötyjä. Niillä vähennetään logistiikkakustannuksia, maatalouden ilmasto- ja ympäristöpäästöjä sekä lisätään liikenneturvallisuutta, kun liikennettä tien päällä saadaan vähenemään. Samalla maatalousyrittäjät säästävät työaikaa, jonka he voivat käyttää maatalousyrityksen varsinaiseen ydintoimintaan tai saada lisättyä vapaa-aikaa jaksamisen parantamiseen. Maatalousyrittäjien välinen yhteissuunnittelu helpottaa uusien käytäntöjen omaksumista ja käyttöönottoa.

Maatalouspoliittiset päätöksentekijät tarvitsevat luotettavaa tietoa ohjaustoimien vaikutuksista maatalousyritysten tasolla. Maatalouspoliittisia päätöksiä tehtäessä on tarpeen tuntea, miten maatalousyrittäjät muuttavat toimintaansa niitä toteuttaessaan. Tempoileva maatalouspolitiikka aiheuttaa maatalousyrittäjille huomattavia vaikeuksia ja lisäkustannuksia.

Tempoileva maatalouspolitiikka aiheuttaa huomattavia vaikeuksia ja lisäkustannuksia.