Anttilan lokakampanja ei lopu

Sirkka-Liisa Anttila syytti (MT 9.7.) kokoomusta ja itseäni viljelijöiden pettämisestä, kun paikka maatalousvaliokunnassa jäi saavuttamatta. Anttilan hyökkäys antoi ymmärtää kokoomukselta ja minulta puuttuvan sitoutumista tehdä töitä tuottajien eteen.

Anttila on väärässä. Ilman sitoutumista maaseudun asiaa kohtaan en olisi noussut vaikuttajaksi valiokunnassa ja sitä kautta keskustan sylkykupiksi. Kovasta yrityksestä huolimatta varasijalta nousu tarkoitti kuitenkin neuvotteluihin liittymistä hyvin myöhäisessä vaiheessa, ja valiokuntapaikka jäi tältä vaalikaudelta saamatta.

Kuvasin viime perjantain kolumnissani näillä sivuilla sitä vääntöä, mikä valiokuntapaikan saamisen takana Euroopan parlamentissa on. Anttila entisenä meppinä on varmasti hyvin tietoinen kuvion ennakoimattomuudesta. Suurimpana ryhmänä EPP:n palapeli on vielä monin verroin Alden vastaavaa haastavampi.

Anttilan tapa käyttää jo lähes vuoden ajan jokainen tilaisuus henkilöni ja saavutusteni lokaamiseen on eriskummallinen. Keskustan pakonomaiselta tuntuva tarve lähestyä politiikkaa syyttämällä ja mustamaalaamalla toisia ei vastaa käsitystäni siitä, miten yhteisiä asioitamme tulee hoitaa.

Parlamenttikausi alkaa nyt osaltani vastuullisilla budjettitehtävillä. Olen tehnyt selväksi haluni nousta maatalousvaliokuntaan myös kesken vaalikauden, heti jos sen mahdollistava tilanne avautuu. Jos näin onnellisesti käy, Anttilan huoli äänestäjieni puolesta poistuisi.

Silti luulen, ettei keskusta siitäkään tulisi kiittämään.