Asiantuntijat: Perheyritykset kannattelevat maaseudun elinvoimaa
Toiminnan jatkon turvaamiseksi perintö- ja lahjavero tulisi poistaa kaiken kokoisilta yrityksiltä yritysten jatkuvuustilanteissa.Perheyritykset muodostavat Suomen kansantalouden selkärangan ja ne kannattelevat Suomea niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Erityisesti kriiseissä perheyritysten rooli entisestään kasvaa.
Perheyritysten merkitys on maaseudulla vielä suurempi kuin kaupungeissa. Perheyrityksistä useampi sijaitsee maaseutumaisessa tai taajaan asutussa kunnassa kuin muista yrityksistä, ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta perheyritysten jatkuvuus on kriittinen asia.
Perheyritykset ovat maaseudulla tärkeitä työllistäjiä, joten niillä on suuri merkitys maaseudun väestökehityksen ja muuttoliikkeen kannalta. Usein perheyritykset ovat myös aktiivisia kehittäjiä paikkakunnalla ja sitä kautta kantavat laajaa yhteiskuntavastuuta.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijoiden toteuttamasta Perheyritykset omistajanvaihdosbarometrissa -selvityksestä.
Perheyritysten jatkuvuusnäkymät ovat selkeästi paremmat kuin muissa yrityksissä.
Perheyrityksistä 31 prosenttia uskoo sukupolvenvaihdokseen perheeen sisällä, kun muista yrityksistä sukupolvenvaihdokseen uskoo vain viisi prosenttia. Vastaavasti muista yrityksistä 29 prosenttia aikoo lopettaa yrityksen, kun perheyrityksistä 23 prosenttia uskoo yritystoiminnan loppumiseen.
Mitä suurempi perheyritys, sen todennäköisempää sukupolvenvaihdos on.
Pitkäikäisissä perheyrityksissä tunnistetaan jatkuva kehittämisen tarve ja myös toimitaan sen mukaan.
Tulokset osoittavat, että perheyritykset, joissa on tehty aiemmin jo useampia sukupolvenvaihdoksia, edustavat perheyritysten ja myös kaikkien yritysten aatelia. Niissä on parhaat näkymät yrityksen jatkuvuuden suhteen myös tulevaisuudessa eli sukupolvenvaihdos on todennäköisin vaihtoehto ja vastaavasti yrityksen lopettamista harkitsee huomattavasti harvempi.
Kaikkein tärkeintä on, että näissä yrityksissä panostetaan eniten yrityksen kehittämiseen, sekä uuden kehittämiseen että olemassa olevan.
Tämä on osoitus siitä, että pitkäikäisissä perheyrityksissä tunnistetaan jatkuva kehittämisen tarve ja myös toimitaan sen mukaan.
Näissä yrityksissä on oivallettu parhaiten myös hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn panostamisen tarve. Yrityksen resilienssi hallita tilannetta, jossa nykyinen yrittäjä joutuisi äkillisesti luopumaan tehtävästään, on myös parempi pitkäikäisillä perheyrityksillä.
Perheyrityksissä perintö- ja lahjaverotusta sekä omien lasten tasapuolista kohtelua pidetään merkittävämpänä haasteena kuin muissa yrityksissä. Vastaavasti muissa yrityksissä nähdään enemmän haasteita jatkajan ja ostajan löytymisessä ja arvonmäärityksessä.
Perheyritysten omistajanvaihdoshuolet ovat erilaisia kuin muiden. Tämä tulee huomioida edistämistyössä ja yrittäjyyspolitiikassa.
Suomessa on pitkään käyty keskustelua perintö- ja lahjaverosta. Perintö- ja lahjaverotus ei ole ongelma niille yrityksille, joissa ei suunnitella sukupolvenvaihdosta, mutta tosiasia on, että se koetaan ongelmaksi perheyrityksissä.
On aika tehdä muutos lainsäädäntöön ja poistaa perintö- ja lahjavero kaiken kokoisilta yrityksiltä yritysten jatkuvuustilanteissa.
Pienten perheyritysten sukupolvenvaihdokset on kohtuullisen hyvin turvattu säädösympäristön puolesta verohuojennuksilla. Keskisuuret ja suuret perheyritykset ovat erilaisessa ja huomattavasti haastavammassa tilanteessa.
Kuitenkin yhteiskunta tarvitsisi kipeästi lisää myös keskisuuria yrityksiä (Mittelstand-yrityksiä), jotka ovat suomalaisten omistuksessa. Perheyritykset olisivat kaikkein potentiaalisimpia siirtymään Mittelstand-kokoluokkaan, mikäli ne voisivat nykyistä enemmän käyttää verotukseen meneviä veroja kehittämiseen. Tämä puolestaan heijastuisi suoraan alueiden elinvoimaan.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijoiden kyselyä välittivät jäsenilleen ja asiakkailleen Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto, Finnvera, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Yrityskaupat Oy ja Suomen Yrityskummit.
Kaikkiaan kyselyyn saatiin 2 333 vastausta, joista perheyrityksiä oli 1 232.
Omistajanvaihdosbarometri on toteutettu neljä kertaa vuodesta 2012 lähtien. Ensimmäistä kertaa aineistosta analysoitiin perheyritysten tulokset erikseen.
Elina Varamäki,
vararehtori, KTT, dosentti
Sanna Joensuu-Salo
tutkijayliopettaja, KTT, FT, dosentti
Anmari Viljamaa
tutkijayliopettaja, KTT
Juha Tall
TKI asiantuntija, KTT
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
