Yhdysvaltain käskyläiseksi ajautuminen on Euroopalle realistinen uhkakuva
Euroopalla on voimaa vastata Yhdysvaltain haasteeseen, kun se uskaltaa sitä käyttää. Helppoa ja halpaa se ei ole, mutta vaihtoehtoinen kustannus yhä autoritäärisemmäksi ja arvaamattomammaksi käyvän Yhdysvaltain käskyläisenä on kammottava tulevaisuuden näkymä.
Suomen on nyt etsittävä tukea pohjoismaista ja halukkaiden koalition jäsenmaista. Kuva: Puolustusvoimat/Juuso Kenttälä21.1.202621:55
Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vihdoin pääsi Davosiin, eurooppalaiset liittolaiset saivat jopa kylmempää kyytiä kuin oli odotettu.
Samaan aikaan Euroopan parlamentti päätti lykätä neljän etelä-amerikkalaisen maan kanssa neuvoteltua Mercosur-sopimusta. On täysin mahdollista, että parlamentti teki vaikeassa asiassa lopulta oman maalin.
Totta on, että eurooppalaiset maataloustuottajat kärsivät Mercosur-sopimuksesta, mutta unionin ja jäsenmaiden omin toimin sitä olisi ollut edes periaatteessa mahdollisuus parantaa.
Ainakin periatteessa EU-komissio ja jäsenmaat myös näihin toimiin jo ryhtyivät, vaikka niiden toteutuminen oli aivan alkutekijöissään.
Suomalaiset lihatalot voivat lyhyellä tähtäyksellä hyötyä EU-parlamentin päätöksestä, mutta muu elintarviketeollisuus sekä koko suomalainen vientiteollisuus menettävät nyt ansaintamahdollisuuksia.
Tämä jatkoaika pitää maataloustuottajien nyt käyttää hyödyksi. Erityisesti kotimaisen lihan vientiedellytyksiä pitäisi kaikin voimin tukea myöhemmin mahdollisesti toteutuvan Mercosurin varalta.
Mercosuria Eurooppa kuitenkin tarvitsisi. Tässä kansainvälisessä tilanteessa maataloustuottajien kannattaa yrittää saada kaikki hyöty irti joko Cap-uudistuksen tai kansallisten toimien hyödyistä.
Tähän työhön edunvalvojat saivat lisäaikaa. EU-parlamentin edellyttämä tarkastusprosessi saattaa kestää jopa kaksi vuotta.
Isommassa kuvassa EU-maat jäivät kuitenkin keskiviikkona llman kansainvälisiä kumppaneita ja tarjoavat Etelä-Amerikkaa Yhdysvaltojen tai Kiinan etupiiriksi. Tätä olisi pitänyt juuri nyt välttää.
Yhdysvaltain presidentti jatkoi talvisessa huippukonferenssissa eurooppalaisten maiden nälvimistä. Kohteena on erityisesti Grönlantia hallitseva Tanska ja sitä tukevat pohjoismaat. Osansa saivat Naton toimintakyvystä huolestuneet EU-maat.
Trumpin vastaisen kansainvälisen maltillisen liittouman johtohahmoksi noussut Kanadan pääministeri Mark Carney sai lisäksi rajanaapuriltaan jääkylmät terveiset.
Myönteisenä yksityiskohtana pidettiin Trumpin ilmoitusta sotilaallisista keinoista pidättäytymisestä Grönlannin omimisessa. Vielä illalla Trumpin ilmoittama rankaisutullien peruminen EU-mailta on toki myönteinen uutinen, vaikka sen osalta kokonaisuus on utuinen. Kuten aina.
EU-maiden kannattaa nyt uskoa itseensä ja kuunnella amerikkalaisia demokraatti- ja jopa republikaanivaikuttajia, jotka ovat kehottaneet eurooppalaisia lopettamaan matelun Trumpin edessä.
Halukkaiden liittouman on kehitettävä yhteistä suorituskykyään omin voimin.
Jos Yhdysvallat on mukana ehkäisemässä Venäjän uhkaa, se on toki toivottavaa.Tämän varaan ei kuitenkaan enää muissa Nato-maissa oikeasti lasketa.
Euroopalla on voimaa vastata Yhdysvaltain haasteeseen. Helppoa ja halpaa se ei ole, mutta vaihtoehtoinen kustannus yhä autoritäärisemmäksi ja arvaamattomammaksi käyvän Yhdysvaltain käskyläisenä on kammottava tulevaisuuden näkymä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
