Sumun keskeltä erottuu luku

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.

Sanonta on laitettu Ahti Karjalaisen nimiin, vaikka ajatuksen alkuperäinen isä lienee tanskalainen fyysikko Niels Bohr.

Etenkin talouden ennustaminen tuntuu olevan mahdotonta.

Olen kirjoittanut taloudesta vuodesta 2009 lähtien. Koko epävarman ajan talousennustajat ovat toistelleet samaa mantraa: tämä vuosi näyttää synkältä, mutta vuoden päästä talous lähtee kasvuun.

Suomeksi sanottuna kellään ei siis ole aavistustakaan, mitä taloudessa seuraavaksi tapahtuu.

Talousennusteet tuntuvat olevan kallellaan kasvuun päin.

Kasvu onkin talouden tyypillisin ominaisuus. Taantumat ja lamat ovat poikkeuksia, muistutti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Heimonen marraskuussa pörssi-illassa.

Koulu on palkinnut jo 17 kertaa parhaan talousennustajan kristallipallolla.

Viimeksi palkinnon sai Suomen Pankki.

Kokonaisuudessaan vuoden 2013 ennusteissaan liian optimistia olivat niin suomalaiset talousennustajat kuin myös kansainväliset laitokset, OECD ja Euroopan komissio.

Amerikkalaisen ekonomistin Alan S. Blinderin mukaan taloustieteellä on oma Murphyn lakinsa.

Taloustieteilijöiltä kysytään eniten niistä asioista, joista he tietävät vähiten ja joista he ovat erimielisimpiä. Näitä ovat ennusteet ja suhdanteet.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen mukaan suhdannekäänteitä ei edes voi ennustaa.

Ennustamattomuus on tehokkaiden markkinoiden ja avoimen yhteiskunnan ominaisuus.

Ennustamisen todellinen hyöty onkin Vartiaisen mukaan siinä, että taloudesta ymmärretään enemmän ja luodaan

kokonaiskuvaa.

Voisiko sääennusteista sanoa samaa?

Viljelijät tarvitsevat sääennusteita, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ne näyttävät aina poutaa.

Talousennusteita käyttää muun muassa hallitus, joka perustaa talouspolitiikkansa niiden varaan.

Vartiaisen mukaan poliitikkojen on helppo selittää talouspolitiikkaansa puutteet suhdanne-ennusteiden muuttumisella.

Hänestä suomalaisen talouskeskustelun ongelma on se, että lyhyen aikavälin ennusteet saavat suhteettoman ison merkityksen.

Vitsin mukaan astrologia on keksitty, jotta taloustiede näyttäisi luotettavalta.

Oma horoskooppini kuvasi ihanneammatikseni haudankaivajaa: skorpionit kuulemma nauttivat synkästä ja yksinäisestä puurtamisesta pimeydessä.

Kuulostaa hieman viime vuosien talousennustamiselta. On epävarmuutta ja -tarkkuutta.

Vartiaisen mukaan lyhyen aikavälin suhdannekehitystä voi ennustaa vain vuoden, puolitoista eteenpäin ja silloinkin varsin puutteellisesti.

Ennustaminen on iso bisnes. Hyvin epävarmoille talousennusteille on kysyntää.

Media haluaa niitä. Tutkimuslaitokset taas haluavat mediahuomiota.

Ne seuraavat tarkkaan toistensa antamia lukuja – kilpailijan kanssa samaa bruttokansantuotteen kasvulukua ei kannata antaa, on erotuttava. Siksi desimaaleja säädetään viime tipassa.

Kaiken sumun keskeltä jostain kuitenkin ilmaantuu ihmeellisen tarkka luku.

Vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvulukuja on vedetty alaspäin vuoden 2014 kuluessa. Kasvuennusteet ovat nyt 2,5 prosentin ja -0,3 prosentin välillä. Aika iso haarukka, mutta riittääkö sekään?