Gm-viljelyn kuolema

Paljon on kahvia ja kokouspullaa kulunut, ennen kuin Euroopan parlamentti vihdoin sai päätettyä gm-viljelyn säännöistä jäsenmaissa.

Viisivuotinen saaga päättyi ratkaisuun: Jäsenmaat saavat kieltää muuntogeenisten kasvien viljelyn omassa maassaan.

Ne eivät kuitenkaan saa kieltää kaikkea, vaan jokainen EU:n tasolla hyväksytty kasvi pitää kieltää erikseen.

Päätöstä kritisoivien mielestä uusien gm-lajikkeiden hyväksyminen markkinoille helpottuu. Perustelu on jotakuinkin, että jos voi kieltää viljelyn omassa maassa, ei sitä viitsi vastustaa niin tarmokkaasti EU:n tasolla.

Epäilenpä, että hyväksymisen vastustaminen kuitenkin jatkuu entisellään.

Euroopan siementeollisuuden edustajan ESA:n pääsihteeri Garlich von Essen vastasikin kriitikoille osuvasti: ”Tuskin on poliittisesti järkevää gm-viljelyn kieltäneen maan ministerin palata kotimaahan ja sanoa: Hei, sallin juuri gm-lajikkeen EU:ssa.”

Kieltopäätöksen hieromisen aikana EU:n suhtautuminen gm-viljelyyn on ollut omituinen sekoitus tiedettä ja politiikkaa.

Periaatteessa lajikkeen pitäisi olla sallittu kaikkialla EU:ssa, jos ruokaturvallisuusviranomainen EFSA tieteellisesti toteaa sen turvalliseksi.

Lopulliseen hyväksymiseen on EFSA:n lisäksi kuitenkin tarvittu vielä jäsenmaiden määräenemmistö.

Jäsenmaat ovat huolehtineet, että hyväksyntää ei tipu. Niinpä yhtään kasvia ei ole kymmeneen vuoteen hyväksytty.

Kaiken lisäksi jäsenmaat ovat myös omin päin kieltäneet gm-viljelyn jo ennen viime viikon päätöstä, vaikka niin ei olisi saanut tehdä. Komissio ei siihen ole

kuitenkaan puuttunut.

Yhdestä lajikkeesta on riidelty oikeudessa, mutta oikeuden päätös on vaiettu kuoliaaksi.

Samaan aikaan kun sekava poliittinen pyörä on pyörinyt viisi vuotta, kehitys on toisaalla jäänyt vähälle huomiolle.

Gm-firmat kyllästyivät odottamaan. Suurin ja tunnetuin Euroopan hylänneistä kasvitekniikkafirmoista on amerikkalainen Monsanto.

Mutta lähteneitä on muitakin. Esimerkiksi Basf lopetti tärkkelysperunan Amfloran myymisen Euroopassa vuonna 2012.

Von Essen puki tunnot sanoiksi.

”Jos koepellot tuhotaan, eikä hyväksymisputki tuota uusia kasveja markkinoille, missä on bisnes. Suuri osa yrityksistä on lähtenyt Euroopasta.”

Ilman kenttäkokeita kehittäminen kaupalliseksi lajikkeeksi ei onnistu.

Hienoa, että nyt on lopullinen päätös gm-viljelystä. Ainoa vaan, että kuuden vuoden jälkeen käytäntö pysyy samana kuin ennenkin.

Tosin sinä aikana ne, keiden toimintaan laki yrittää puuttua ovat kadonneet.

Mutta kahvinjuonti ei lopu tähän. Komissio aloittaa gm-politiikan kokonaistarkastelun toukokuussa.

Von Essen ihmettelee, mitä siellä mahdetaan tarkastella.

”Viljelystä juuri päätettiin ja gm-rehun tuomiseen puuttuminen olisi WTO-sopimusten vastaista. Jäljelle jää vain pakkausmerkinnät.”

Suomen osalta viljelyn kokonaistarkastelu on helppo. Täytyy vain tarkastaa, onko hyväksyttyjen listalle tulossa joitain Suomessa selviytyviä lajikkeita.

Ei ole, tarkastelu tehty. Ei kestänyt viittä vuotta, mutta kahvikupin ehdin selvitellessä juoda puoleen väliin.