Olisiko etäkoulu ratkaisu? Ei ole oikein, että lapsi käyttää jopa 3 tuntia koulumatkoihin

Nurmolaisia koululaisia matkalla kotiin koulupäivän päätteeksi. Kuva: Johannes Tervo

Mielipide|Yhteiskunta

26.2.202514:00

Kolumni

Tytti Määttä

Kuntavaaleissa on keskusteltava lasten sivistyksellisistä perusoikeuksista. Kunnat tuntevat parhaiten omat erityistarpeensa, siksi niille on annettava valtaa tehdä koulutusta tukevia ratkaisuja.

Oma koulutieni alkoi kyläkoulussa mutta siirryin yläluokille kunnan keskustaan kuljetusoppilaana. Lukion sain käydä kotikunnassani.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin arvioinnin mukaan merkittävin koulukuljetusten vaikutus kohdistuu lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoon, harrastuksiin sekä itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksiin. Oma kokemukseni tukee tätä, vaikka myös bussimatkalla oli mahdollisuus lukea kokeisiin ja jutella kavereiden kanssa. Kärsin kuitenkin myös matkapahoinvoinnista, joten välillä matkat olivat raskaita.

Opetushallitus sallii alakoululaisille koulumatkan kestoksi 2,5 tuntia ja yläkoululaisille 3 tuntia päivässä. Ei ole hyväksyttävää, että osa lapsista ja nuorista viettää päivittäin jopa 3 tuntia matkustaessaan kouluun ja takaisin. Tämä vie aikaa levosta, läksyistä ja ennen kaikkea harrastuksista, jotka ovat tärkeitä nuorten kehitykselle.

Koulumatkojen kohtuullistaminen ei ole pelkkä käytännön järjestelykysymys – se on lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.

Koulumatkojen lyhentäminen, etäopetusmahdollisuuksien laajentaminen ja joustavat koulunkäynnin ratkaisut voivat tarjota käytännön keinoja, joilla koulutus pysyy saavutettavana kaikille. Lukioverkko ja perusopetus ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, ja siksi niitä tulee kehittää yhdessä.

Karvin arvioinnin mukaan monessa kunnassa ei vielä arvioida kouluverkon vaikutuksia lapsen hyvinvointiin riittävän syvällisesti. Tämä on muutettava. Kouluverkon muutokset vaikuttavat suoraan lasten oikeuksiin, ja siksi lasten ja nuorten äänen on kuuluttava päätöksenteossa vahvemmin.

Kunnilla on oltava mahdollisuus kehittää perusopetustaan ilman hallinnollisia esteitä. Kunnat tuntevat parhaiten omat tarpeensa, ja ne voivat kehittää koulutusta sen mukaisesti, mutta ne tarvitsevat päätöksentekovaltaa ja riittävän valtion rahoituksen.

Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Järjestelmän uudistamisen yhteydessä on ratkaistava, miten perusopetus aiotaan turvata väestöltään harvenevassa, mutta ei tyhjenevällä maaseudulla ja itäisessä Suomessa.

Kuntaliiton Verkostoperuskoulu-hanke on osoittanut, että joustavilla ratkaisuilla voidaan kehittää perusopetusta tehokkaasti. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka antavat kunnille vapauden toteuttaa näitä oppeja käytännössä.

Pilotoimalla ja kokeilemalla ajoissa varmistetaan, että jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään koulutukseen asuinpaikasta riippumatta. Suomi tarvitsee alueellisesti tasa-arvoista perusopetusta, jossa lasten tarpeet asetetaan etusijalle.