Kaupungit ratkaisevat rakentamistoiminnan hiilijäljen

Maan suurimmat kaupungit (C21) ratkaisevat asuntojen ja julkisten tilojen rakentamisen hiilijalanjäljen Suomessa.

Tutkimukset osoittavat puurakentamisen hiilijalanjäljen olevan kerrostalorakentamisessa vain 60–80 prosenttia betonirakentamisen hiilijäljestä.

Yli puolet uudisrakentamisesta tapahtuu pääkaupunkiseudulla ja lähes kaikki C21-verkoston kaupunkien alueella. Miten ja mistä rakennusaineista rakennetaan, päättää kaavoittajana kunta. C21 -verkoston kaupungit vastaavat Suomen uudisrakentamisen hiilijalanjäljen koosta.

Käytännössä vastuun on ottanut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kumppaneineen. Vastuun siirto muille tahoille ei laillisin keinoin onnistu.

Valtion vastuu puurakentamisen osalta on lainsäädännön ja osaamisen kehittämisessä. Jälkimmäisen osalta olemme jälkijunassa verrattuna muihin pohjoismaihin ja moniin muihin Euroopan maihin. Oppia on ostettava ulkoa.

Voidaan väittää, ettei kaupunkimaisen puurakentamisen osaamiseen ole ollut tarvetta. Tarvetta ei ole, kun aitoa kysyntää ei ole. Kysynnän tason määrittää kaavoittaja eli käytännössä C21 kaupungit.

Merkittävä osa C21 -verkoston päättäjistä on ”asiantuntevasti” vaatinut lisää jalostusarvoa puulle, mutta estänyt arvonlisäyksen kehittämisen kaavoituksella.

Valitettavasti tämä vuodatus on osin muistokirjoitus maamme menetetyille mahdollisuuksille rakentamisen hiilijalanjäljen koon suhteen. Onneksi jalanjälkiä on helppo seurata, kun ne ovat päättäjien pysyviä rakennusmonumentteja.

Uudisrakentaminen tulee vääjäämättä vähenemään maassamme. Toiveet on käännettävä puukaupunkirakentamisen suhteen osin vientiin sekä aivotuontiin.

Uudis- rakentaminen tulee vääjäämättä vähenemään.