Hannu Katajamäki: Kuntajakoselvitysten hinta ja laatu eivät kohtaa

Kuntauudistus tärväytyi hallituksen ylimielisyyteen ja surkeaan valmisteluun. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus etenee epämääräisesti. Kuntien tuleva rooli on sumea.

Tästä huolimatta on varsinkin kaupunkiseuduilla jääräpäisesti käynnistetty erityisiä kuntajakoselvityksiä, vaikka kunnat ovat saaneet tarpeekseen vuosia kestäneestä selvittely- ja lausuntokierteestä. Erityiset kuntajakoselvitykset maksaa valtionvarainministeriön kuntaosasto.

Kuntalehti julkaisi 22.1.2015 ilmestyneessä numerossaan tietoja erityisten kuntajakoselvitysten kustannuksista. Vuosina 2008–2014 niihin käytettiin 2,9 miljoonaa euroa.

Kallein yksittäinen selvitys maksoi 524 820 euroa. Se tehtiin pääkaupunkiseudulla. Jyväskylän seudulla yllettiin lähes samaan ja Turun seudullakin reilusti yli 300 000 euroon.

Selvittäjät ovat yleensä olleet konsultteja ja eläkkeellä olevia virkamiehiä. Hinta vielä nousee, kun lasketaan kuntien viranomaistyö ja lukuisten kokousten sitomat resurssit. Rahaa on kulunut paljon ja on aika keskustella, mitä vastinetta on saatu.

Raportit ovat selvitysluontoisia katsauksia, joissa tukeudutaan enimmäkseen valmiisiin aineistoihin. Oma aineisto perustuu kuulemistilaisuuksiin ja kuntien edustajien työryhmätöihin. Niiden erittely on pinnallista. Tutkimustiedon käyttö on niukkaa. Kansalaisten ja yritysten näkemysten huomioon ottaminen on sattumanvaraista.

Maaseutukuntien ja kaupunkikeskusten mahdollisia kuntaliitoksia tarkasteltaessa ei tunnisteta maaseudun erityisyyttä. Tavoiteltavan maaseutukaupungin laadullisesti erilaista luonnetta ei oivalleta; tarkastelu on kaupunkikeskeistä. Selvittäjien ainoa vaihtoehto on mahdollisimman mittava kuntaliitos; kuntien välistä yhteistyötä ei tarkastella vakavasti.

Tarkoitushakuisuuden ja näkemyksettömyyden korkea veisu on Vaasan seudun viime vuoden lopussa valmistunut erityinen kuntajakoselvitys. Sen tekivät entinen kansanedustaja, ministeri ja puoluejohtaja Jan-Erik Enestam sekä Kemin eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Ossi Repo. Hinta oli 142 610 euroa, josta palkkakustannukset olivat 125 128 euroa.

Tavoitteena on kymmenen kunnan muodostama 130 000 asukkaan uusi Vaasa, joka ulottuisi Kristiinankaupungista Vöyrille. Se olisi reilusti yli satakilometrinen kuntaluikero.Taustaraportti on 22 sivun lehdykkä. Siinä kuvaillaan olemassa olevia Vaasan seutuun liittyviä tilastoja ja kerrotaan ylimalkaisesti selvitysprosessia varten perustettujen työryhmien kuulumisia. Selvittäjien omia tulkintoja ja vakavasti otettavia esityksiä on minimaalisesti.

Merkittäväksi avaukseksi on tarkoitettu kehitelmä vanhojen peruskuntien mukaisista lähivaltuustoista. Niiden ideaa ei kehitellä alkua pidemmälle. Selvitysmiehet eivät ole riittävästi perillä Suomessa ja kansainvälisesti käytävästä lähidemokratiakeskustelusta ja sen yhteydessä esitetyistä demokratiamalleista. Kunnollista vaihtoehtotarkastelua esitetylle kuntaliitokselle ei ole. Esitys yhdistymissopimukseksi on moneen kertaan käytetyn vakiintuneen pohjan sovellutus.

Ehdotettu uusi Vaasa olisi maantieteelliseltä olemukseltaan luonnoton. Tämä ilmeni jo selvityksen kuluessa, mutta ei itse selvittäjille. He jatkoivat kovakorvaisesti sivuilleen vilkuilematta.

Pelkään, että intohimoton ja ylimielinen selvitys vie Vaasan seudun asetelmia monta askelta taaksepäin. Sen rahallinen hyöty on korkeintaan sadasosa maksetusta, jos sitäkään.

Kuntajakoselvitykset voisivat tuottaa parhaimmillaan tähdellistä tietoa kansalaisten ja päättäjien käyttöön. Nykykäytäntö on kuitenkin tiensä päässä. Liian vähäisen huomion kiinnittäminen selvittäjien osaamiseen on johtanut hinnan ja laadun väliseen railona avautuvaan ristiriitaan.