Liikunnan lisääminen mahdollistaa miljardien säästöt

Valtionvarainministeriö esittää valtion vuoden 2023 talousarvioon liikunnan ja urheilun määrärahoihin 2,8 miljoonan euron leikkausta. Liikuntabudjetti pienenisi siten jo kolmatta vuotta peräkkäin. Leikkaus kohdistettaisiin esityksen toteutuessa kokonaisuudessaan liikuntapaikkarakentamiseen.

Liian vähäisestä liikkumisesta syntyy yhteiskunnalle vuosittain vähintään kolmen miljardin euron kustannukset. Mikäli haluamme pienentää liikkumattomuudesta ja liiallisesta paikallaolosta aiheutuvia kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia haittoja, tulee liikuntaan kohdistettuja määrärahoja leikkausten sijasta nostaa. Vakava ja ratkaisukeskeinen keskustelu suomalaisten liikkumisjalanjäljestä on käynnistettävä heti, jotta voimme kääntää liikkumattomuuden liikkeeksi.

Tällä hetkellä inflaatiovauhti on kova. Kustannusten nousu kurittaa erityisesti pienituloisia kotitalouksia. Vaarana on, että liikunta muuttuu harvojen etuoikeudeksi eikä säily koko väestömme perusoikeutena. Myöskään liikuntalakiin määritellyt hyvät arvot eivät toteudu, jos unohdamme terveysliikunnan kokonaishyödyt hyvinvoinnillemme. Pandemia ja kokonaisuudessaan yleinen kehitys polarisoi kansaa ja nyt olisi tärkeää saada turvattua kaikkien perusoikeus liikuntaan ja estää liikunnan muuttuminen muutoinkin hyväosaisten etuoikeudeksi.

Liikunnan ja urheilun yksityisen rahoituksen mahdollistamiseksi voimme pyrkiä myös madaltamaan niitä raja-aitoja, joita liikunnan tukemiselle on olemassa. Yrityksille tulisi tarjota verovähennysoikeus lahjoituksista liikunnan ja urheilun hyväksi, koska siten saisimme julkisen rahoituksen lisäksi yksityisen sektorin investointeja liikkeeseen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Näin voisimme kokonaisuudessaan turvata liikunnan ja urheilun toimintaedellytyksiä.

Taina Susiluoto

toimitusjohtaja

Suomen Olympiakomitea

Riku Tapio

pääsihteeri

Suomen Työväen Urheiluliitto