Yliö: Yhteispohjoismainen geenivarasto NordGen vahvistaa ruokaturvaa

"Jos tahdomme lähiruokaa pöydillemme myös tulevaisuudessa ja kasvattaa paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita kasveja, meidän on otettava vastuu kasvimateriaalin säilyttämisestä." Kuva: Kari Salonen

Tänään maanantaina avaamme uuden geenivarojen osaamiskeskuksen Ruotsin Alnarpissa. NordGenin uusi talo toimii siemenpankin lisäksi osaamiskeskuksena, josta levitetään tietoa pohjoismaisen maatalouden vahvistamiseksi ja ilmastomuutokseen sopeutumiseksi – pitkällä tähtäimellä tämä vahvistaa ruokaturvaamme.

Vaikeina aikoina myös ruokaturvallisuudesta tulee ajankohtainen kysymys. On tärkeää, että selviämme kriisi- ja sota-ajoista myös silloin, kun kansainvälinen kauppa tyrehtyy. Ruokaturvan takaamiseen liittyy muitakin haasteita. Ilmastomuutos vaikuttaa maataloutemme tukemiseen ja luonnonvarojemme hallinnoimiseen. Paikallinen ruuantuotanto häviää, jos maataloutemme ei mukaudu uusiin olosuhteisiin.

Kuivuus, metsäpalot sekä hyönteis- ja tautiongelmat ovat ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka voivat aiheuttaa valtavia taloudellisia menetyksiä maanviljelijöille ja metsänomistajille.

Geenivarojen monimuotoisuus on edellytys maa- ja metsätalouden sopeutumiselle ilmastonmuutoksen haasteisiin. Geenivaroissa piilevä monimuotoisuus muodostaa biologisen perustan, joka on välttämätön tutkimukselle ja kasvinjalostukselle. Yhteistyö avaa monta mahdollisuutta. Jaamme olosuhteet, mahdollisuudet sekä myös haasteet.

Pohjoismaat ovat kansainvälisille kasvinjalostusyrityksille pieni markkina-alue. Kasvukautemme on lyhyt. Jos tahdomme lähiruokaa pöydillemme myös tulevaisuudessa ja kasvattaa paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita kasveja, meidän on otettava vastuu kasvimateriaalin säilyttämisestä. Siksi Pohjoismaat ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta tehneet pitkään yhteistyötä perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön puolesta.

Tätä työtä tekee Pohjoismaiden yhteinen siemenpankki ja geenivarojen osaamiskeskus NordGen. Uuden pääkonttorin myötä NordGen voi entisestään vahvistaa asemaansa osaamiskeskuksena ja viitoittaa alan kehitystä.

NordGenin toiminta on laaja-alaista ja vaativaa, mutta tavoite on yksinkertainen ja selkeä – säilyttää ja löytää uusia tapoja käyttää geenivarojamme viisaasti ja kestävästi ja sitä kautta ratkaista maatalouden vaikeimpia haasteita. Tässä esimerkit kahdesta NordGenin projektista:

Tulevaisuuden perunat. Paikallisia perunalajikkeita kartoitetaan laajassa hankkeessa, johon kuuluu yliopistoja ja pohjoismaisia kasvinjalostusyrityksiä. Drone- ja DNA-teknologioiden avulla tunnistetaan yli 300 eri perunalajikkeen ominaisuuksia. Tulosten avulla kehitetään lajikkeita, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä kasvisairauksia. Tämä tieto on ratkaisevaa, jotta voimme jatkossakin kasvattaa perunaa Pohjoismaissa.

Villi vastustuskyky. Luonnonvaraisten kasvien perinnöllinen monimuotoisuus on viljeltyjä lajikkeita laajempi. Monissa tapauksissa luonnonvaraiset kasvit ovat kehittäneet luonnollisen vastustuskyvyn monille uhille, joita viljellyt kasvit nyt kohtaavat. ”Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaiset” -hankkeessa on laadittu prioriteettilista viljelyskasvien tärkeimmille sukulaisille. Seuraava askel on suojata kasvit luonnossa, mutta myös kerätä niistä siemeniä, jotta niiden perinnölliset ominaisuudet säilyisivät turvallisesti tulevaisuutta varten. Villien sukulaisten avulla voidaan kehittää uusia, kestävämpiä kasvilajikkeita.

NordGen vastaa yli 33 000 eri siemenerän säilyttämisestä. Kokoelma sisältää tärkeän osan historiaamme, mutta myös edellytyksen tulevalle kasvinjalostukselle. NordGen toimii myös aktiivisesti estääkseen tärkeitä, mutta uhanalaisia alkuperäisrotuja katoamasta kokonaan. Alkuperäisrotumme kantavat geeneissään laajaa perinnöllisen monimuotoisuuden kirjoa. Niillä on monia arvokkaita ominaisuuksia, jotka on tärkeä säilyttää.

NordGenilla on tärkeä tehtävä myös pohjoismaisten metsäteollisuuden toimijoita kokoamisessa ja metsiemme kestävyyttä ja tuottoa edistävän tiedon välittämisessä.

Yhteistyö tekee meistä vahvempia. Yhteisten pohjoismaisten geenivarojen säilyttäminen ja kestävän käytön edistäminen on tästä erinomainen esimerkki ja NordGen on yksi pohjoismaisen yhteistyön lippulaivoista.

Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon ja ruokaturva on tärkeämpää kuin koskaan. Nyt on oikea aika kiihdyttää vauhtia, jotta Pohjoismaista tulisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Jari Leppä

Suomen maa- ja metsätalousministeri

Anna-Caren Sätherberg

Ruotsin maatalousministeri

Sandra Borch

Norjan maatalous- ja elintarvikeministeri

Rasmus Prehn

Tanskan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri

Magnus Rasmussen

ympäristö- ja kauppaministeri, Färsaaret

Paula Lehtomäki

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Lise Lykke Steffensen

NordGenin johtaja

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset