Mikkelin Farmari paljon vartijana – purkautuuko patoutunut näyttelypaine yleisöryntäyksenä?

Farmari kävi Joensuussa vuonna 2015 palatakseen 2017 Seinäjoelle. Kuva Seinäjoelta. Kuva: Sanne Katainen

Jo ennen koronaa olivat maatalousnäyttelyjen järjestäjät toki joutuneet sorvaamaan näyttelyjen määrää ja rytmiä sekä käynnistämään yhteistyötä.

Ensimmäisen kerran järjestelyissä otettiin järki käteen vuosituhannen vaihteessa. Kesäisin järjestetyistä jopa kolmesta maatalousnäyttelystä luovuttiin ja siirryttiin yhteen valtakunnalliseen, kiertävään kesänäyttelyyn, Farmariin.

Rinnan sen kanssa laajeni vähitellen kunnon maatalousnäyttelyn mittaan myös pitkälle koneisiin keskittyvä Oripään Okra. Syksyisen neuvontajärjestön Kone-Agrian kanssa kilpaili jonkin aikaa myös maatalouskonekaupan ilmaisnäyttely Kone-Forum, joka kuihtui kauppiaiden näkemyseroihin.

Helsingissä vuonna 2018 ensi kertaa järjestetty maatalouskonekaupan ja Helsingin Messukeskuksen Maatalouskonemessut käynnisti suomalaisten kesä- ja syysnäyttelyjen rotaation. Kaiken taustalla oli, että Helsingin messuja ei haluttu saman vuosikiertoon Agritechnica-messujen kanssa.

Farmari ja Okra sopivatkin uudesta vuorovuosin järjestettävästä näyttelyrytmistä. Myös Maatalouskonemessujen ja Kone-Agrian kesken päädyttiin yhteistyöhön ja tapahtuman järjestämiseen vuorovuosina.

Ja korona siis siirsi näitä näyttelyjä eteenpäin vuodella tai kahdella näyttelykierrosta riippuen. Poikkeusaika päättyi viime syksyn Tampereen Kone-Agriaan.

Farmari järjestettiin vuosittain 1999–2011. Kahden vuoden rytmiin siirryttiin, kun Seinäjoen Farmari järjestettiin välivuoden jälkeen 2013. Farmari kävi Joensuussa vuonna 2015 palatakseen 2017 Seinäjoelle.

Okra siirtyi edellä mainitulla sopimuksella, pitkälle konekaupan vaatimuksesta, parittomille vuosille eli vuoteen 2019, jolloin samalle vuodelle ajoittuva Mikkelin Farmari oli siirrettävä vuodella.

Korona perui vuoden 2020 Farmarin, joka siirtyi suoraan kahdella vuodella tähän vuoteen. Vuonna 2021 olisi ollut Okran vuoro, mutta sekin peruttiin.

Monet indikaattorit eri tapahtumien ja toimintojen yleisö- ja käyttäjämääristä kertovat, että paluuta normaaliin ennen koronaa ei ole vielä saavutettu. Esimerkiksi joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole palautuneet ennalleen ja Jukolan viestin vertailukelpoiset osallistujamäärät laskivat.

Farmari onkin Mikkelissä nyt aivan uuden edessä: onko se säilyttänyt elinvoimansa ja kiinnostavuutensa. Ja purkautuuko patoutunut näyttelypaine yleisöryntäyksenä Mikkeliin, kun näyttelyä on odotettu viisi vuotta ja siirretty kahdesti.

Edelliseen Seinäjoen näyttelyn 94 000 kävijämäärään Mikkelissä ei ehkä ylletä, mutta vuoden 2015 Joensuun 73 000 kävijää varmaan jo tyydyttäisi.

Jos siitä jäädään selvästi, uuden näyttelyjärjestäjän ProAgria Tapahtumat Oy:n on pakko pohtia nykyisen Farmari-konseptin toimivuutta. Mikkelin Farmari on siis paljon vartijana.

Itselleni Mikkeli on yksi 40-vuotisen toimittajauran päätepysäkeistä: Farmari jää ensimmäisen kerran työn puolesta käymättä.

Kirjoittaja on vapaa maataloustoimittaja