Lukijalta: Nykyinen päästölaskenta tekee suomalaisista maksumiehiä ilmastoasioissa

Ensiharvennettu kasvatusmetsikkö. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomi, jossa on metsää 4,6 hehtaaria asukasta kohti, on kasvihuonekaasujen päästölähde. Vuonna 2023 Suomen päästö oli 39,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Miten tämä on mahdollista?

Vika voi olla periaatteissa, joihin päästöjen raportointi nojautuu.

Hiilidioksidilaskennassa tulisi huomioida aiheuttamisperiaate: valtio, jonka rajojen sisäpuolella hiiliyhdiste muuttuu hiilidioksidiksi, vastaa päästöistä. Vastaavasti valtio saa hyödykseen rajojensa sisällä tapahtuvan hiilidioksidin sidonnan. Lisäksi tulisi huomioida tuotteisiin sidottu hiili ja kansainvälinen kauppa.

Lähes 90 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotteista menee vientiin. Suomelle näiden tuotteiden sisältämä hiili on sidottua hiiltä. Niiden hiilidioksidipäästöt eivät saa olla Suomen hiilitaseesta, muuten Suomen metsissä tapahtuva hiilen sidonta menee muiden eduksi. Jos tämä suuruusluokaltaan 20–40 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin poistuma otetaan huomioon vuoden 2023 laskennassa, Suomi olisi lähes hiilineutraali maa.

Ruotsin ja Suomen viranomaisten julkaisujen perusteella virallinen raportointi menee tähän tapaan: Raportointi perustuu puutuotteiden arvioituun puoliintumisaikaan tavanomaisessa käytössä. Paperin arvioitu puoliintumisaika on kaksi vuotta, puupohjaisten levyjen 25 vuotta ja sahatavaran 35 vuotta.

Puutuotteiden päästöt ja poistumat (eli hiilen sidonta) ilmoitetaan siinä maassa, jossa puutuote on tuotettu, riippumatta siitä, missä tuotetta myöhemmin käytetään. Nämä puutuotteet menevät virtuaaliseen puutuotevarastoon. Samaan aikaan tästä varastosta poistuu edellisten vuosien puutuotteita samaan tapaan kuin ydinjätteen radioaktiivisuus laimenee edellä mainituilla puoliintumisajoilla. Puutuotteiden hiilinielu on virtuaalisen puutuotevaraston muutos. Suomessa tämä muutos oli vuonna 2020 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Raportointi toimii, kun tarkastelutasona on maapallo. Jos tarkastelu tehdään valtioittain ja sen perusteella kohdistetaan päästömaksut, niin tämä tarkastelutapa on kelvoton ja epäoikeudenmukainen. Tässä ei huomioida aiheuttamisperiaatetta.

Pekka Oksman

diplomi-insinööri