Alkoholin raaka-aine vain 25 prosenttia hinnasta

Harry Timgren kirjoitti (MT 2.3.) alkoholiannosten hinnoista ravintoloissa ja ehdotti lääkkeeksi ravintolakulutuksen lisäämiselle alkoholin hinnan alentamista.

Alkoholiannoksen hintarakenne on ravintolassa tyystin erilainen kuin kaupasta ostetun alkoholin. Raaka-ainekustannukset alkoholijuomaveroineen ovat 24 prosenttia, arvonlisävero 19, työvoimakustannukset 30 ja vuokrat sekä muut kustannukset 20 prosenttia.

Keskimääräinen käyttökate on 7 prosenttia. Alkoholin nauttiminen ravintolassa työllistää kolminkertaisesti kaupasta ostettuun alkoholiin verrattuna.

Ravintoloilla ei ole verotuksellista tai muuta etua alkoholin tukkuostoissa. Kuluttaja voi saada oluensa vähittäiskaupasta halvemmalla kuin ravintola tukusta.

Vähittäiskauppa voi käyttää olutta sisäänvetotuotteena edullisilla hinnoilla kulurakenteensa ja laajemman tuotevalikoimansa vuoksi. Oluen halpamyynti kaupoissa, puhumattakaan Viron matkustajatuonnista, on muuttanut kuluttajien hintamielikuvan oluen oikeasta hinnasta ravintoloille epäedulliseksi.

Ravintola-anniskelu on pudonnut 20 vuodessa rajusti. Vuoden 1995 jälkeen ravintoloiden olutmyynti on laskenut 54 prosenttia, kun kaupan olutmyynti on kasvanut 32 prosenttia.

Pelkästään 2000-luvulla ravintoloista on kadonnut 95 miljoonaa oluttuopillista. Tämän johdosta ravintoloista on hävinnyt 10 000–15 000 työpaikkaa, pääosin nuorilta työntekijöiltä. Ravintola-ala työllistää tästä huolimatta lähes 70 000 henkilöä.

Ravintolat eivät pysty raskaan kustannusrakenteensa vuoksi alentamaan hintojaan kaupan kanssa kilpailukykyiselle tasolle. Ravintolat voisivat kuitenkin houkutella asiakkaita lyhytaikaisilla tarjouksilla, jos ravintoloille sallittaisiin niin sanottu happy hour -markkinointi alkoholilakia uudistettaessa.

Alkoholin arvonlisäveron alentaminen on tehokkain tapa alentaa alkoholiannosten hintoja ravintoloissa. Jos hallitus ei päätä arvonlisäveron alentamisesta, valtion verotulot anniskelusta vähentyvät joka tapauksessa, kun anniskelun kysynnän väheneminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kysynnän vähentymisen vuoksi valtio menettää tämän vaalikauden loppuun mennessä noin 60 miljoonaa euroa alkoholijuoma- ja arvonlisäverotuottoja. Tämä vaikuttaa kielteisesti myös ravintola-alan työllisyyteen.