Mielipiteet

Millä eväillä eri aloilla ilmastokriisiä ratkotaan?

Kiertotaloudessa on miljardimahdollisuudet. Käyttöönotettujen luonnonvarojen tehokkaampi hyödyntäminen sekä säästää luontoa että tarjoaa täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yritykset alkavat hiljalleen ymmärtää tämän, hallitus haluaa Suomen olevan kiertotalouden edelläkävijä ja nuoret vaativat toimia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymistä. Jotta Suomi voi olla kiertotalouden edelläkävijä, tarvitaan osaamista jokaisella toimialalla ja jokaisella työpaikalla.

Hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtyminen vaatii systeemistä muutosta koko yhteiskunnalta. Ei riitä, että toimijoilla on erillinen ilmasto- ja kiertotalousosasto.

Jokaisen on osattava tehdä kiertotaloustekoja omassa työssään. Kiertotalous on tunnistettava tärkeäksi osaamistarpeeksi ja työelämätaidoksi kaikkien alojen koulutuksessa.

Osaamistarpeiden tunnistamista vaikeuttaa se, että kiertotaloutta ei ymmärretä riittävästi. Edelleen liian monelle kiertotalous tarkoittaa lähinnä kierrätystä, jossa jo jätteeksi päätynyt materiaali pyritään saamaan takaisin kiertoon. Kiertotalous on kuitenkin huomattavasti enemmän.

Kiertotalous tarkoittaa sitä, että käyttöönotetut luonnonvarat, raaka-aineet ja energia, pyritään pitämään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina. Siinä korostuu suunnittelun merkitys: Ratkaisujen koko elinkaari suunnitellaan etukäteen, jolloin pystytään minimoimaan hukka ja hävikki jokaisessa elinkaaren vaiheessa, myös systeemitasolla.

Kiertotalouden mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen edellyttää jokaiselta tekijältä kiertotalouden perustaitoja. Vain alansa ammattilainen osaa tarkastella toimintaansa kriittisesti, havaita siinä syntyvän hukan ja hävikin ja luoda uusia toimintatapoja.

Luonnollisesti tarvitaan myös lukuisia muita tärkeitä työelämätaitoja kuten ongelmanratkaisukykyä, oppimiskykyä ja luovuutta sekä aitoa poikkitieteellistä ja alat ylittävää yhteistyötä. Perustiedot ja -taidot kiertotaloudesta tulee jokaisen hallita.

Kiertotalouden osaamistarpeita ei tunnistanut riittävästi myöskään Osaamisen ennakointiforum, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin.

Raportissa Osaamisrakenne 2035 nostetaan esiin, mitkä osaamis- ja koulutustarpeet kullakin toimialalla korostuvat.

Kiertotalousosaamisen tarve on tunnistettu vain parilla yksittäisellä alalla, ja kymmenillä muilla aloilla sitä ei ole nostettu kasvavien tai tärkeimpien osaamistarpeiden joukkoon.

Raportissa kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen nähdään kasvavana osaamistarpeena. Näiden periaatteiden tunteminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kiertotalousosaaminen. Ilmastokysymykset ovat vain pieni osa kestävän kehityksen teemaluettelossa, ja tuntemisesta on pitkä matka osaamiseen.

Lisäksi kestävä kehitys linkittyy osaamistarpeiden osalta usein eettisiin kysymyksiin, mikä kertoo siitä, että ilmastokysymysten taloudellista ulottuvuutta ei ole ehkä täysin ymmärretty.

Nuoret ovat huolestuneita ilmastokriisistä ja herätelleet päättäjiäkin. Monesti nuorille tarjotaankin kaksi vaikuttamiskeinoa: omat henkilökohtaiset valinnat sekä päättäjiin vaikuttaminen.

Ne ovat loistavia keinoja, mutta kolmanneksi tärkeäksi keinoksi on syytä nostaa oman työn kautta vaikuttaminen.

Kukin meistä tekee työssään valintoja, joilla on ilmastovaikutuksia. Työssä on mahdollisuus tehdä kiertotaloustekoja.

Juuri käynnistyneessä yhteishaussa nuoret valitsevat ensimmäistä tai seuraavaa alaansa.

Ensinnäkin on tärkeää, että jokaisessa koulutuksessa saadaan työvälineitä kohdata ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Ilmastonmuutos on megatrendi, joka muuttaa jokaisen toimialan toimintaympäristöä: kriisi on joko ratkaistava tai siihen on sopeuduttava. Parasta tietenkin olisi osata myös hyödyntää siihen liittyvät kiertotalousmahdollisuudet. Nämä osaamistarpeet tulee huomioida kaikessa koulutuksessa.

Toiseksi nuorille on tärkeää viestiä, että ilmastokriisiä ratkotaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja toimialoilla. Ei voi olla niin, että ilmastoasioista kiinnostunut nuori hakeutuu vain sellaiseen koulutukseen, jonka ala- tai tutkintonimikkeessä näkyy erikseen sana ympäristö tai energia.

Ilmastoasioita saa ja joutuu ratkomaan kaikilla aloilla, joten kiertotalouden tulee näkyä kaikilla aloilla jo peruskoulutuksesta lähtien.

Päivi Kosunen

kiertotalousasiantuntija

Talous ja nuoret TAT

Perustiedot ja -taidot kiertotaloudesta tulee jokaisen hallita.

Lue lisää

Ihmiset ympäri maailman vaativat ilmasto-oikeudenmukaisuutta kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä – "Ilmastokriisi ei saa jäädä unohduksiin koronan varjoon"

Pienydinvoimalat kaukana kiertotaloudesta

Aikuinen tarjoaa yhdessäoloa ja läheisyyttä lapselle lukemalla ääneen somen räpläämisen sijaan

Maailma koronan jälkeen