Mielipiteet

Selkeät sopimukset suojaavat monilta riskeiltä

Yrittäjät tekevät monia sopimuksia. Niitä tehdään yritysten välillä, mutta myös yksityishenkilöiden ja yritysten kesken. Myös yksityishenkilöt tekevät keskenään sopimuksia. Sopimusten merkitys, niiden sitovuus ja purkamismahdollisuudet ja irtisanominen on hyvä ymmärtää. Niillä saadaan erilaisia oikeuksia, mutta mukana syntyy myös velvollisuuksia.

Sopimuksia tehdään muun muassa yhtiökumppaneiden, sijoittajien, työntekijöiden, tavarantoimittajien ja -ostajien sekä palveluntarjoajien ja -ostajien kanssa.

Sopimuksista voidaan mainita esimerkkeinä kauppa­sopimukset, toimitus-, hankinta-, vuokra-, osakas- ja vakuutussopimukset. Lisäksi ovat vielä perheoikeudelliset sopimukset. Lista on pitkä.

Sopimukset ja niiden laatiminen ovat tärkeä osa riskien­hallintaa. Hyvin laaditut sopimukset pienentävät, siirtävät ja auttavat hallitsemaan yritystoiminnan riskejä. Niillä on merkitystä myös yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Ne ovat turvaamassa yrityksen taloutta erilaisten riskien realisoituessa. Niiden avulla voidaan ennakoida monia riskejä ja varautua niihin.

Yritystoiminnassa syntyviin riskeihin voidaan muutoinkin varautua ennakoinnilla ja riskien huolellisella ja säännöllisellä arvioinnilla. Riskien hallinnan tulee olla luonteva osa yrityksen johtamista. Olennaista on tunnistaa nimenomaan omaan yritystoimintaan vaikuttavat riskit, selvittää niiden merkittävyys liiketoimintaan ja miettiä toimenpiteet riskien pienentämiseksi.

Vaikka valmiita pohjia riskien hallintaan on olemassa, ei niitä kannata suoraan käyttää. Toki ne toimivat hyvänä apuvälineenä. Riskit kuitenkin vaihtelevat toimialoittain ja myös saman toimialan sisällä olevien yritysten välillä. Siksi on tärkeä miettiä juuri omaan toimintaan kohdistuvat riskit.

Esimerkiksi maitotilalla lomittajien saatavuutta voidaan pitää yhtenä riskinä. Tämä riski voi näyttäytyä eri puolella Suomea aivan erilaisena.

Toisena esimerkkinä voisi mainita yhteiskäyttökoneet. Ne voivat helpottaa talouden hallintaa huomattavasti, mutta niiden käytöstä, huollosta ja kustannusten jakautumisesta on laadittava hyvät sopimukset. Näin voidaan välttää riski erimielisyyksistä myöhemmin. Näin asiaa on ennakoitu etu­käteen. Sama pätee urakointiin.

Hyvin laadittuihin sopimuksiin tehdään ainakin jonkin verran osapuolten vastuuta rajoittavia ehtoja. Niissä voidaan esimerkiksi luetella ylivoimaiset esteet ja niiden vapauttava vastuu. Sopimus on syytä lukea huolella ja tiedostaa kaikki sen kohdat. Ei kannata alle­kirjoittaa sellaista sopimusta, jota ei voi täysin hyväksyä tai jota ei kenties täysin ymmärrä.

Sopimus sitoo! Kun se on tehty, osapuolten on sitä noudatettava. Toinen osapuoli ei voi peruuttaa sopimusta, ellei sitä ole laissa sallittu tai siitä on erikseen sovittu. Sopimusta tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei se muodostu kummallekaan osapuolelle kohtuuttomaksi. Toki laissa on olemassa pykälä, jonka mukaan sopimuksen ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton.

On tärkeää, että sopimuksessa on määritelty purku- ja irtisanomisehdot. Muutoin osapuolten välillä voi pahimmassa tapauksessa syntyä riita, miten sopimuksesta pääsee tarvittaessa irtautumaan.

Samoin seuraukset sopimus­rikkomuksista kannattaa sopia etukäteen. Näin seuraamuksia ei tarvitse miettiä siinä vaiheessa, jos toinen osapuoli rikkomukseen syyllistyy.

Yrittäjän sairastuminen, ero ja kuolema vaikuttavat yrityksen toimintaan. Niihin kannattaa varautua ja laatia myös niitä varten kattavat sopimukset. Esimerkiksi olisi hyvä laatia avioehtosopimus ja osakassopimus. Niitä voi verrata vakuutukseen.

Mitään ei tietenkään toivota ja uskota tapahtuvan, mutta varaudutaan pahimpaan. Avioehtosopimuksessa voidaan määritellä esimerkiksi, mitä yritykselle tapahtuu kuoleman­tapauksessa tai avioerossa. Avoin keskustelu puolison ja yrityksen muiden osakkaiden kanssa on ennakoivaa riskien­hallintaa, ja näin saadaan aikaan yhteiset sopimukset ja toimintamallit eri tilanteita varten.

Vaikka edunvalvonta­valtuutus ja testamentti eivät ole varsinaisia sopimuksia, myös niiden laatiminen on yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää. Kun asiat mietitään etukäteen valmiiksi, ei kriisin keskellä tarvitse miettiä, kenellä on oikeus hoitaa yrityksen asioita ja mitä hän on oikeutettu tekemään.

Yhtä oikeaa, kaikille sopivaa mallia ei ole, vaan jokaisen on pohdittava itselleen ja yritykselleen sopiva ratkaisu.

Tia Lämsä

OTM, MMM, HTM

Lehtori, Vastuulliset palvelut

Lapin ammattikorkeakoulu

Mitään ei tietenkään toivota ja uskota tapahtuvan, mutta varaudutaan pahimpaan.

Lue lisää

Hätähuuto Lapin puolesta

Koronatuista huonoiten toimi Valtiokonttorin kustannustuki, lainamuotoinen tuki koettiin ennemmin aikapommiksi, kertovat yritysneuvojat

Kesäloman omavaraisuuden jälkeen hamstraus havahdutti – keväällä venyneitä yrittäjiä ei palkita, vaan pikemminkin piiskataan lisää

Toimittaja-kirjailija Helena Petäistöllä on kiinnostava idea maaseudun matkailun kehittämiseen – "Ulkomaalaiset turistit haluavat maistaa paikallisia herkkuja, eivät hampurilaisia tai kebabia"