Mielipiteet

Öljylämmitys sopii myös tulevaisuuteen

Krista Mikkonen viittaa 7.10. Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissaan hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Konkreettisena ilmastotoimena hän nostaa esiin öljylämmityksestä irtautumisen sekä siihen suunnatut tuet.

”Jos luopuu omakotitalon öljylämmityksestä, saa tukea joko 2 500 tai 4 000 euroa riippuen siitä, mihin lämmitysmuotoon siirtyy”, Mikkonen kirjoittaa.

Öljylämmityksestä irtautumisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä hiilineutraaliuden saavuttamisen kanssa. Mikkosen esittelemissä toimenpiteissä on kyse vain yksittäisen teknologian tyrmäämisestä.

Kolumnissaan Mikkonen osoittaa ymmärtämättömyytensä lämmitysjärjestelmiin ja niiden käyttöön.

Jos öljylämmityksestä luovutaan, tilalle tarvitaan jokin uusi lämmitysjärjestelmä. Sähköntuotanto ja kaukolämpö eivät ole hiilineutraaleja vielä pitkään aikaan. Maalämpöön siirtyminen taas ei monin paikoin ole edes mahdollista: sitä rajoittavat esimerkiksi maaperä, tonttikoot ja pohjavesialueet.

Ilmavesilämpöpumput ovat hyvä vaihtoehto kiinteistöjen lämmitykseen, mutta ne vaativat rinnalleen kiinteistön tehon mukaisen lisälämmönlähteen. Siihen öljykattila toimisi parhaiten sekä teknisesti että kustannusten puolesta.

Mikkosen mukaan ympäristöministeriöön onkin tullut kyselyjä, miksei tukea saa hybridijärjestelmiin, joissa öljy säilyisi varavoimana kaikkein kovimmille pakkasille.

”Syy on yksinkertainen: tämä on tuki öljystä luopumiselle, eikä siinä ole tilaa öljylle vähäisessäkään määrin”, Mikkonen vastaa kyselyihin kolumnissaan.

Tätä en ymmärrä. Tavoitteenahan on hiilineutraaliuden saavuttaminen.

Öljylämmittäjät ovat vapaaehtoisin toimenpitein vähentäneet hiilidioksidipäästöjään miljoona tonnia 20:n viime vuoden aikana.

Ala voi myös osoittaa, että hybridilämmitysratkaisujen ja uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden avulla hiilineutraalius voidaan saavuttaa säilyttämällä olemassa oleva öljylämmitysteknologia.

Esimerkiksi ilmavesilämpöpumppu yhdistettynä biodieseliä (biolämmitysöljyä) käyttävään öljykattilaan voi muodostaa sähköntuotannon tavasta riippuen hiilineutraalin lämmityksen. Ilman merkittäviä investointeja.

Öljylämmityksestä kokonaan luopuminen aiheuttaa tarpeet­tomia lisäkustannuksia ja osoittaa Mikkosen tietämättömyyden oman ministeriönsä suunnitelmista.

Vuoden 2021 alusta Suomessa on alkamassa niin sanottu jakeluvelvoite. Sen myötä polttoöljyn energiasisällöstä on oltava kolme prosenttia uusiutuvasta komponentista, myöhemmin osuus nousee kymmeneen prosenttiin. Öljy-yhtiöillä on vapaus valita, miten he uusiutuvan osuuden täyttävät.

Jo nyt öljylämmityslaitteissa voidaan käyttää uusiutuvaa biodieseliä, jota kuluttajankin on mahdollista ostaa – ja Suomi on maailman johtava uusiutuvan nestemäisen polttoaineen valmistaja.

Ministeri Mikkonen väittää öljylämmityksestä luopumista kolumnissaan taloudellisesti kannattavaksi jo muutaman vuoden aikajänteellä. Hän jättää väitteensä kuitenkin perustelematta – varmaankin siksi, ettei se pidä paikkaansa.

1970-luvulla rakennetun omakotitalon keskimääräinen energiankulutus on noin 22 000 kilowattituntia vuodessa, mikä tarkoittaa 2 200 litran öljynkulutusta. Öljy maksaa tällä hetkellä 0,70 euroa litra (kesälaatu) ja verokorotuksen jälkeen 2021 0,73 euroa litra. Vuotuisina lämmityskuluina tämä tarkoittaa noin 1 600 euroa.

Saman talon lämmittäminen maalämmöllä vaatisi noin 7 500 kilowattituntia (kWh) ostettavaa sähköenergiaa. Sen keskihinta siirtomaksuineen on 0,15 euroa/kWh, joten lämmitys maalämmöllä maksaa 1 125 euroa vuodessa.

Maalämpöön siirtymisen kustannukset ovat 20 000–30 000 euroa, joten 4 000 euron tuen jälkeenkin maksettavaa jää vielä pahimmillaan 26 000 euroa.

Öljyllä lämmittämisen ja maalämmön vuotuinen hintaero on laskemassani esimerkkitapauksessa siis vain 500 euroa. Haluaisin nähdä ministeri Mikkosen tekemän kannattavuuslaskelman.

Mikkosen mukaan uudet tuet ovat hyvä esimerkki kestävästä elvytyksestä, jotka luovat samalla työtä ympäri maata. Hän unohtaa kuitenkin mainita, miten paljon työllisyyttä samalla häviää.

Öljylämmitysala työllistää asennus- ja huoltotoiminnassa sekä muissa alaa sivuavissa toiminnoissa noin 15 000 henkilöä. Muutaman lämpöpumppuasentajan lisätyöllistyminen ei näitä työpaikkoja korvaa.

Arto Hannula

toiminnanjohtaja

Lämmitysenergia Yhdistys ry

Suomi on maailman johtava uusiutuvan nestemäisen polttoaineen valmistaja.

Lue lisää

Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitettu tuki loppumassa suuren suosion vuoksi – ensi vuoden budjettiin ehdotettu lisämäärärahaa

Puudieselin päivät ovat luetut

Tanskassa jo yli 200 minkkilähtöistä koronatartuntaa – THL toppuuttelee paniikkia: "Pessimismi on ennenaikaista, liian nopeita johtopäätöksiä ei kannata vetää"

Käyttäkää järkeänne