Mielipiteet

Aktiivinen ikääntyminen on nyt koetuksella

Korona on koetellut lähes kaikkia ikäryhmiä. Ikääntyneiden tunnot ovat jääneet vähälle, ja niitä on tullut ilmi lähinnä kyselyissä ja tutkimuksissa. Tuoreessa THL:n tutkimuksessa todetaan, että ikääntyneet ovat kärsineet eniten eristämisen, kotihoidon rajoitusten, omais­hoitajien jaksamisen, vierailu­kieltojen, yksinäisyyden ja psyykkisten kuormituksen vuoksi. Heiltä puuttuvat perheen lähiverkosto, sosiaaliset kontaktit, työkontaktit ja useimmiten digitaidot.

Nämä tulokset ovat vain jää- vuoren huippu ja koskevat pää­asiassa elämän hoivavaihetta. Koronan vuoksi hoitojonot ovat ennätysmitoissa. Esimerkiksi elokuun lopussa 137 000 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaaloihin. Heistä 13 prosenttia oli odottanut kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta.

Koronan toinen aalto syksyn aikana on pahentanut tilannetta. Ikääntyneille pahin tilanne on perusterveydenhoidossa ja sosiaalihuollossa, joissa syntynyttä hoito- ja hoivavelkaa ei nähdä jonoissa vaan kunnon huononemisena, eristäytymisenä ja sairauksina vuosien kuluessa.

Koronan syvin vaikutus on ikääntyneiden passivoituminen ja palaaminen vanhaan passiivi­seen eläkeläisen rooliin. Nykyi­sillä eläkeläisillä arvioidaan olevan 23 tervettä ja toiminnallista vuotta eläköitymisen jälkeen. Tänä aktiivisena vapauden aikana luodaan pohja viimeiselle hoitoisuusvaiheelle.

Vuoden pituinen passivoituminen ja eristäminen tekevät ison loven ihmisten mieleen ja toimintakykyyn ja vahvistaa yleensäkin negatiivista suhtautumista eläköitymiseen. Eläkeläisjärjestöt kokevat jo nyt suuret haasteet koronan jälkeen aktivoida ikääntyneet liikkeelle, toimintaan, harrastuksiin ja aktiiviseen elämään.

Hyvinvointiyhteiskunnan nurja puoli on ollut liiallinen usko järjestelmien kaikki­voipaisuuteen. Se on toisaalta ollut myös hyvän menestyksen tae. Hyvää tarkoittavat järjestelmät eivät ole ajan muutoksissa enää palvelleet alku­peräistä tarkoitusta ja niiden muuttaminen joustavammaksi on vaikeaa ja hidasta.

Näin on käynyt muun muassa eläköitymistä ja hoivaa koskevien järjestelmien kuten varhaiseläkejärjestelmien, eläkeputken, kotihoidon ja omaishoidon kohdalla. Järjestelmien alkuperäisen tarkoituksen muutos on heijastunut myös ikääntymisen arvostukseen. Järjestelmät työntävät ihmisiä eläkkeelle, ja eläkkeellä tehtyä työtä ei arvosteta.

Hyvinvointivaltiolla ei ole varaa jättää hyödyntämättä yli 50-vuotiaiden ja eläkeläisten osaamista ja kokemusta, muodostavathan he lähes puolet maamme väestöstä. Työ- ja osallisuusmarkkinat ovat meillä rakentamatta työ­uran loppuvaiheessa oleville ja eläkeläisille.

Eläköitymiseen valmistautumiseen tulisi varautua työelämän lopulla muokkaamalla työolosuhteita niin, että motivoivan työuran jälkeen on mahdollista hyödyntää sitä myös eläkkeellä uudessa roolissa. Mehän opiskelemme muissakin elämänvaiheissa ja varaudumme uuteen elämänvaiheeseen, miksei eläköitymiseen.

Valmistautumisessa työyhteisöt voivat tukea järjestöihin, erityisesti eläkeläisjärjestöihin, joilla on tarkka tuntuma eläkeläisten arkeen. Eläkeliitto on käynnistänyt kolmivuotisen ”Eläkkeeltä työhön” -hankkeen, jossa kumppanuusyritysten kanssa paneudutaan tähän elämän nivelkohtaan ja haetaan uusia avauksia.

Valoa ikääntymisen arvostuksen nostamiseen antaa myös eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus. Eläkeläiset ja työttömät ovat kunnallisten sote-palvelujen pääkäyttäjät. Heille sote-ratkaisusta on suurin hyöty.

On erittäin tärkeää, että sote- ratkaisu saadaan päätökseen ja varmistetaan koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Erityisen tärkeää on, että hyvin­vointialueilla palveluverkot ulottuvat joka kolkkaan. Laajan sote-keskuksen lisäksi ihmiset tarvitsevat alueellisia lähi­palvelun paikkoja, joissa kuntien ennaltaehkäisevät hyte- palvelut ja hyvinvointialueen sote-palvelut kohtaavat arjessa.

Ikääntyvän yhteiskunnan menestyksen tae on, että kaikenikäiset ihmiset otetaan huomioon yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa ja kaiken­ikäisille avataan mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa elämän eri aloilla. Sen tulisi näkyä myös valtakunnan päätöksenteon tasolla päättäjien moni- ikäisenä joukkona.

Raimo Ikonen

Hallintotieteen tohtori

Eläkeliiton puheenjohtaja

Hyvinvointi­valtiolla ei ole varaa jättää hyödyntämättä eläkeläisten osaamista ja kokemusta.

Lue lisää

Helsinki alkaa valvoa koronatoimia kaupoissa ja muissa asiakastiloissa

Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista on kuollut koronaan, kertoo Amnesty

Koronavuosi laski nuorten aikuisten palkkatuloja jopa 20 kertaa keskiarvoa enemmän – kriisin lyhyt kesto voi auttaa välttämään pitkäaikaiset haitat työurille

Ruotsissa jo 13 000 koronakuolemaa